Miten estää vieraita koputtelemasta akvaariota?

[jartzu65]

Tämä rupeaa jo vissiin lipsumaan aiheesta, mutta minäkin olen se "naapurin paha setä"

Naapurustoon kun muutti perhe joilla on neljä sellaista 4-6 vuotiasta lasta ja nämä lapset ovat vissiin saaneet elää kuin siat vatukossa. Eka viikolla tulivat pihanaapurin tontille hyppimään naapurin rouvan istutukset pilalle, rikkoivat pihatontut ja kuseskelivat keskelle tonttia! Ja koska naapurit eivät olleet kotona, niin katsoin asiakseni sanoa lapsille ihan ystävällisesti ; " olette ihan väärällä pihalla ja varmasti talon väki ei tykkää kun rikotte istutukset, menkääpä nyt välittömästi omalle pihalle"
Lapset tuijottivat kuin pöllöt ja totesivat "mutta eihän ne ole kotona". Toistin tuon ensimmäisen lauseen ja lapset poistuivat.

Viisi minuuttia myöhemmin lauma oli takaisin ja sama meno jatkui ja nyt yksi lapsista oli jo meidän piha-aidan kimpussa yrittäen epätoivoisesti vääntää sitä maahan.
Silloin paloi hihat ja ryntäsin paikalle ja karjaisin persiinpohjasta "Nyt per#ele sinne omalle pihalle ja vauhdilla"

Pari taisi rueta itkemään siinä juostessaan, että tämmönen "paha setä" se vieraille lapsille huutaa kun lasten omat vanhemmat vaan hyssyttelee "äläs nyt Lauri, voisitkos Lauri, voivoi sentään"

[Cory]

Meillä lasiin koputtelu sormilla/kämmenellä/nyrkillä :O ei onneksi ole osoittautunut suureksi ongelmaksi - vaahtosammutinvieraat ovat toistaiseksi sen verran pientä kokoluokkaa, ettei iskuissa ole juurikaan voimaa ja vanhemmat/isommat uskovat kerrasta kun heille sanoo, että tuo ei ole hyväksyttävää käytöstä. Minä kai sanon sen verran napakasti. Etupäässä vieraat joko tuijottavat lumoutuneena kaloja tai sitten eivät ole yhtään kiinnostuneita koko puteleista.

Yhden vierasperheen kanssa paloi tosin hermot. Tämä oli ensivierailu muksuineen ja taapero oli tällä kertaa sellainen reilun vuoden ikäinen, liikkuvainen, utelias. Ei siinä mitään, olkoon, mutta kun vanhemmat olivat niin lapsensa lumoissa, että silmällä pitäminen tahtoi unohtua. Tai unohdettiin, ettei olla kotona. Kultsini CD-levystä tuli hyrrälelu, minun valokuvakehyksestäni samoin. Tuo ärsytti. Kimmastuin siinä vaiheessa, kun muksu tallustelee akvan viereen, nappaa akvan reunustalla olevan koristekiven käteensä ja kohottaa sen aivan kuin "koputtaakseen"...

Ok, minua voi kenties syyttää typeryydestä, kun olen päättänyt jatkaa akvaariohenkistä sisustusta akvaarioideni ulkopuolellekin, mutta kun ottaa huomioon, että meidän on lapseton talous... Akvaarioita lukuunottamattakin huushollimme ei mielestäni ole mitenkään "lapsiturvallinen". Tästä varoitan aina vieraitakin jo ennen heidän tuloaan ja yleensä vaihtoehdot ovat, että joko vanhemmat pitävät jälkikasvuaan tarkasti silmällä tai muksut jätetään kotiin. Huoleni ei ole pelkästään akvat tms. särkyvä, vaan se lapsivieras myös. Jos esim. tuo akva menisi kivellä rikki, saattaa sille lapsellekin tulla pipi, vesi kun kuitenkin painaa lasinsirut ulospäin.

No, viimeinen kerta kun tuo em. perhe tulee kylään muksunsa kanssa, ennenkuin lapsi on ainakin muutaman vuoden vanhempi ja vanhemmat vähemmä uutuudenviehätyksen lumoissa. Sillä välin odotan innolla, että meidät kutsutaan vastavierailulle ja pääsen katsomaan millä kaikella heidän kotonaan voin leikkiä hyrräleikkejä muksun kanssa....

Tuo rikkoutuneesta akvasta lapselle koituva vaara toimii muuten luultavasti hyvänä pelotteluna kämmenelläkoputteluongelmaankin, jos huolimattomat vanhemmat on se ongelma. Lapsensuojeluvaisto hoitaa homman, varsinkin jos eivät tiedä akvaariolasien yleisestä kestävyydestä mitään. "Ei saa koputtaa, kun se voi mennä rikki ja sitten tulee paha pipi."

[Piitulainen]

Eihän tuo voi olla totta.

Oikeasti. Kyseessä ovat ilmeisesti teini-ikäiset lapset? Ainakin viestin kirjoittajan iästä päätellen. Meillä ei kukaan koputtele akvaarioidemme laseihin. Mahdan olla todella pelottava koska joku on joskus yrittänyt mutta lopettanut alkuunsa kun olen sanonut: "Älä koputtele siihen akvaariolasiin!"

Aika yksinkertaista. Ja toimivaa.

Jos kyseessä olisivat jomman kumman teinin kaverit niin toteaisin kylmän viileästi ettei lasiinkoputtelijoilla ole enää meille mitään asiaa. Piste.

[Martha Focker]

Huh, huh! Vieraat kun eivät ole edes lapsia!
&%#¤%¤n sukulaiset!!!
Kerran meinas akvaario hajota kun äidin kummipoika isosiskoineen rupes siinä akvaarion edessä riehumaan ja töniin toisiaan sitä vasten.
Niiden ilmeet oli kyllä näkemisen arvoset kun isä ponkas sohvalta pystyyn ja karjas että s**tana nyt pois siitä akvaarion luota ja ulos riehuun!

Niiden äiti vaan katto siinä vieressä, ja sano: "Santeri, laita sitten kengät jalkaan. Kultapupuli..."

Ärsyttävää, kun vanhemmat ei osaa sanoo lapsillensa. Minulle on aikanaan sanottu kyllä heti kaikesta pahasta ja vaikka se silloin tuntu aika v-mäiseltä, niin saan kyllä kiittä että osaan kyllä(ainakin omasta mielestäni ) käyttäytyä fiksusti ja ottaa muut huomioon.

Se tässä hämmästyttää kun vieraat ovat oman ikäisiäni tyttöjä ja siitä vanhempia. Mukaan lukien oma siskoni, joka on jo 30! Sillekkin on asiasta sanottu... voisin seuraavaks kai heittää sen pihalle, kun tulee meillä käymään

[Sariko]

Olen alusta asti opettanut lapsilleni ettei akvan lasia saa läpsytellä eikä koputtaa! Nelivuotias ymmärtää sen jo täysin, mutta tahtoo joskus innossaan lattialla istuessaa heijailla lasin edessä (pitää kaloista yli kaiken)! Pelottaa tosin miten tämä stressaa kaloja. Kaksivuotias on jo sitten hankalampi tapaus . Ja kyllä huomautan muillekin kuin omilleni jos koputtelevat tai läpsyttelevät, tosin äänen sävy saattaa olla hieman ystävällisempi

Lapsiperheessä akvan hankinta vaatii tiettyjä järjestelyjä ja sijoituspaikka kannatta miettiä vähintäänkin erityisen tarkoin. Meillä ei ikinä voisi pitää allasta olohuoneessa, jossa lapset tappelevat ja heittelevät joskus mm. tavaroita! Myös kotivakuutus kannattaa pitää kunnossa

[Valmont]

"äläs nyt Lauri, voisitkos Lauri, voivoi sentään"

En mä niin helposti itke...

-Lauri-

[jartzu65]

Heheh

[MA7xGE]

Taidan nyt nostaa hiukan vanhan aiheen esiin, mutta tämä kun vaikuttaa niin mielenkiintoiselta.
Itsehän olen akvaarionhankkimis-kuumeessa... Ja meiltä löytyy ekaluokkalainen poika, jonka kaverit eivät kyllä ole mitään fiksuimpia...
Lisäksi meillä on kaksi serkkuperhettä. Toisilla on oma akvaario (ehkä 60L, hammaskarppeja, mm. molli (!), platy ja milllis. PEHMEÄ VESI !!!) joten he varmaan tietävät koskemattomuus jutut.
Mutta sitten toiset kakarat... Vanhempi (poika) pääsee yläasteelle syksyllä ja nuorempi kouluikäinen tyttö, (joka tekee kaikenlaista epänormaalia muilla, mm. leikkelee leluja) eivät voi olla päivää yksin kotona, uusavuttomia, eikä äiti saa kuria.
Lempparipikkuserkut (3kpl) alle kouluikäisiä, ja vanhimmat poikia.
Naapurissa pelkkiä "nappi"-poikia (eli alle 2. luokkalaisia ) ja -tyttöjä.

Eli alkaa vähän pelottaa akvan lasien (ja olemassaolon puolesta), koska 100L hajosi metalliauton jäljistä, kesti vedenvaihdon jälkeen pari tuntia ja poks! jne...
Mutta onneksi allas/altaat tulisivat yläkertaan, makuuhuonekerrokseen. Ovenkin saisi lukkoon. (Hallelelujaa )

Anyway, muiden keinoja estää koputtelu sun muut.

[panic-room]

Meillä oli aivan samanlainen ongelma, kun oli 400 litrainen kultakala allas.
Paitsi että ne vieraat työnsivät likaiset sormet altaaseen, kun kalat tulivat kerjäämään ruokaa!!
Kyllästyin yksi päivä jatkuvaan pyytelyyn "Älä työnnä sormia altaaseen, koska.." Ja huusin mm mieheni veljellekkin; "NE KALAT MAKSAVAT SITTEN 200E KAPPALE, KOSKA OVAT JAPANILAISIA NÄYTTELY KULTAKALOJA. JA JOS YKSIKIN KUOLEE LIKAISIEN SORMIESI TAKIA, LÄHETÄN SINULLE LASKUN!" Ja olivat muuten ihan tavallisia, 15e maksaneita, mutta isoiksi kasvatettuja leijonapäitä. Eipä sentään kukaan työnnellyt enään sormiaan altaaseeni!

Mutta suosittelen joko sähkölangoitusta altaan ympärille tai sitten sanot vain rumasti!
Esim "Jos kalat kuolevat sinun takiasi tahallisesti aiheutettuun stressiin, lähetän sinulle laskun"
Tai "En voi kutsua sinua enään kylään, koska et osaa käyttäytyä aikuimaisesti ja naputtelet akvaariotani!"

[urppis]

No hitto juurikin tuo sormien liottelu altaassa on meillä vitsauksena... nyt oon sanonu nuille liottelijoille, että juu liota vaan näppisi siellä, mutta tee se nopeasti, sillä kun rihmat huomaa, et luukku on auki, ne hyppää pois... vastaus: "ai niin vai,no kuoleeko se kala?" "Totta hitossa se kuolee ja se kuolema on kauheeta katottavaa, kun se kala ääntelee ja sätkii... " " no en mä sit..."

[Ildar]

Taidan nyt nostaa hiukan vanhan aiheen esiin, mutta tämä kun vaikuttaa niin mielenkiintoiselta.
Itsehän olen akvaarionhankkimis-kuumeessa... Ja meiltä löytyy ekaluokkalainen poika, jonka kaverit eivät kyllä ole mitään fiksuimpia...
Lisäksi meillä on kaksi serkkuperhettä. Toisilla on oma akvaario (ehkä 60L, hammaskarppeja, mm. molli (!), platy ja milllis. PEHMEÄ VESI !!!) joten he varmaan tietävät koskemattomuus jutut.
Mutta sitten toiset kakarat... Vanhempi (poika) pääsee yläasteelle syksyllä ja nuorempi kouluikäinen tyttö, (joka tekee kaikenlaista epänormaalia muilla, mm. leikkelee leluja) eivät voi olla päivää yksin kotona, uusavuttomia, eikä äiti saa kuria.
Lempparipikkuserkut (3kpl) alle kouluikäisiä, ja vanhimmat poikia.
Naapurissa pelkkiä "nappi"-poikia (eli alle 2. luokkalaisia ) ja -tyttöjä.

Nyt olen varmaan tosi kuivakka, mutta tarvinneeko tällaisia kirjoitella julkisille palstoille?
Särähtää vähän korvaan näinkin tarkat kuvaukset, saati sitten tuo uusavuttomaksi ja epänormaaliksi nimeäminen...

Ai niin, ei ole tullut kohdattua ongelmia pitää vieraita/lapsia asiallisella etäisyydellä kaloista tai muista eläimistä joihin voitanee laskea kaikki vuosien saatossa omistamano pikkujyrsijät ja toissakesän koiranpennut joita kävi tapaamassa ja katsomassa ihan kaiken ikäiset ja -kokoiset ihmiset. Lapset eläinten kanssa AINA aikuisen valvonnassa ja eläimen omistajalla viime kädessä vastuu viedä lemmikkinsä pois vaarallisesta tilanteesta - tai laittaa säännöt jotka estävät sellaisen syntymisen.

[Sisso]

Meiltä löytyy siis neljä lasta ikähaarukassa 4-12-vuotta. Ei ole koskaan ollut ongelmia omien eikä vieraiden kanssa. Omat lapset osaa olla kivasti niin koiriemme kuin akvojenkin kanssa ja opastavat myös kavereitaan. Olen kyllä aina kuulolla ja huomautan, jos on tarvetta, mutta eipä ole muistaakseni koskaan tarvinnut. Jos huomaan akvan ympärillä kuhinaa, hiippailen paikalle "hoitamaan" kaloja ja kertoilen samalla niiden kanssa olemisesta. Usein annan lasten syöttää kalat samalla kädestä, mikä on yleensä ihan huippujuttu ja sen jälkeen kaloja vaan ihmetellään. Meillä kalat on onneksi niin tottuneita kolahduksiin ja häsään akvan ympärillä, etteivät saa traumoja ihan pienistä.

[thank]

No hitto juurikin tuo sormien liottelu altaassa on meillä vitsauksena... nyt oon sanonu nuille liottelijoille, että juu liota vaan näppisi siellä, mutta tee se nopeasti, sillä kun rihmat huomaa, et luukku on auki, ne hyppää pois... vastaus: "ai niin vai,no kuoleeko se kala?" "Totta hitossa se kuolee ja se kuolema on kauheeta katottavaa, kun se kala ääntelee ja sätkii... " " no en mä sit..."

Totaalirepeäminen. "No en mä sit..."
Ääntelee ja sätkii.

[urppis]

No hitto juurikin tuo sormien liottelu altaassa on meillä vitsauksena... nyt oon sanonu nuille liottelijoille, että juu liota vaan näppisi siellä, mutta tee se nopeasti, sillä kun rihmat huomaa, et luukku on auki, ne hyppää pois... vastaus: "ai niin vai,no kuoleeko se kala?" "Totta hitossa se kuolee ja se kuolema on kauheeta katottavaa, kun se kala ääntelee ja sätkii... " " no en mä sit..."

Totaalirepeäminen. "No en mä sit..."
Ääntelee ja sätkii.

Juu hurjin tarinani oli, että ne vinkuu ja kiljuu, kun pelkäävät tai ottaa kipeää, sit kiljuminen hiljalleen lakkaa ja kala kuolee.. toi "en mä sit", oli yhen liottelijan toteamus, kun kerroin kalan kauhean kuoleman ja hurjan paon suureen maailmaan...
Juu kyllähän noi rihmat tuolla molskii välillä hurjastikin, mutta ei ne nyt haukkana altaasta karkaa... Kiva vaan luoda mielikuva hurjista kaloista, jotka tilaisuuden tullen hyppää..
...Ja tyhmät uskoo!!!

[catfish freak]

Kannattaa sanoa vieraillesi kohteliaasti että siihen ei saa koputtaa, jos kysyvät miksi, sanot niin kuin asia on, ne stressaantuvat.

[MA7xGE]

Taidan nyt nostaa hiukan vanhan aiheen esiin, mutta tämä kun vaikuttaa niin mielenkiintoiselta.
Itsehän olen akvaarionhankkimis-kuumeessa... Ja meiltä löytyy ekaluokkalainen poika, jonka kaverit eivät kyllä ole mitään fiksuimpia...
Lisäksi meillä on kaksi serkkuperhettä. Toisilla on oma akvaario (ehkä 60L, hammaskarppeja, mm. molli (!), platy ja milllis. PEHMEÄ VESI !!!) joten he varmaan tietävät koskemattomuus jutut.
Mutta sitten toiset kakarat... Vanhempi (poika) pääsee yläasteelle syksyllä ja nuorempi kouluikäinen tyttö, (joka tekee kaikenlaista epänormaalia muilla, mm. leikkelee leluja) eivät voi olla päivää yksin kotona, uusavuttomia, eikä äiti saa kuria.
Lempparipikkuserkut (3kpl) alle kouluikäisiä, ja vanhimmat poikia.
Naapurissa pelkkiä "nappi"-poikia (eli alle 2. luokkalaisia ) ja -tyttöjä.

Nyt olen varmaan tosi kuivakka, mutta tarvinneeko tällaisia kirjoitella julkisille palstoille?
Särähtää vähän korvaan näinkin tarkat kuvaukset, saati sitten tuo uusavuttomaksi ja epänormaaliksi nimeäminen...

No myönnettäköön, että käytin vähän ronskia kieltä
Ei minulla ole näitä ihmisiä mitään vastaan, ja nämä serkutkin ovat kyllä ihan mukavia. Anyway, halusin kertoa millaisia kalanpelottelijoita meillä käy.

Eikä taida kyllä olla normaalia leikellä toisen leluilta korvia irti... Whatever, jatketaan!

[Tykimies]

akvalasin turha koputtelu, ja hakkaaminen aiheuttaa kaloille stressiä. Se on jatkuessaan rinnastettavissa eläinrääkkäykseen.(enkä nyt tarkoita satunnaista kop kop, onks toi elossa testiä tms.)

Miten eläinrääkkäyksen kieltäminen sitten vaikka mielipahan uhalla voi olla vaikeaa?

[hx]

En ymmärrä, minkälaista väkeä ihmiset koteihinsa kutsuvat, jos "vieraat" eivät anna eläinten tai muun omaisuuden olla rauhassa.

Mulla ei myöskään olisi minkäänlaisia vaikeuksia heittää ulos kodistani ketään, joka sellaista tekisi. Niinku ikuisen porttikiellon kera.

[Riveriana]

Varsinkin nuorille ihmisille tai kotonaan vanhempien luona asuville tuo voi oikeasti olla ongelma. Vanhemmat kutsuu niitä typeriä sukulaisia ja altaan omistajalta menee hermot. Mutta ei siinä voi räyhäämäänkään alkaa, koska menee sitten ne viikkorahat tai kotirauha, kun vanhemmat ei ymmärrä asian suuruutta.

Omasta kodistakin voi nuoren aikuisen olla vaikea heittää kavereita pois. Toki jossain vaiheessa selviää ettei ne semmoiset omien rajojesi ylittelijät mitään kavereita ole, mutta jokainen kasvaa henkisesti omaan tahtiinsa. Muutos on aina vaikeaa.

Itse olen heittänyt omasta kodistani ihmisiä toisinaan pihalle, pari kertaa ihan lopullisestikin. Silloin kyllä syynä koirat eikä akvaario. Tosin aihe sama, että minun lemmikkien kanssa tehdään niinkuin minä sanon, tai sitten ei tehdä ollenkaan. Esim. tiinettä narttua ei hypitetä huvikseen sohvalle ja takaisin alas. Jokainen saa päättää kotinsa säännöistä itse, jos ne eivät kenenkään terveyttä tai turvallisuutta uhkaa. Jos säännöt ei kelpaa, sopii mennä muualle.

[Elviira-pleko]

Sama juttu meillä: meidän kotona meidän lemmikkiemme kanssa ollaan joko meidän sääntöjemme mukaan, tai sitten ei tarvi tulla ollenkaan. Meilläkin ensisijaisena syynä koirat, yksi koiristamme on vieraiden ihmisten suhteen melko arka, sen täytyy saada lähestyä vierasta omilla ehdoillaan silloin kun itse haluaa -jos edes haluaa, tai jos ei halua, sen täytyy saada olla rauhassa omissa oloissaan ilman että vieras menee väkisin tunkemaan "tervehtimään". Tämän olemme kertoneet aina etukäteen kaikille, jotka ovat ensimmäistä kertaa kylään tulossa ja hyvin on sääntöä noudatettu. Meidän kaverit ja sukulaiset kyllä tietävätkin sen, että olemme mieheni kanssa kumpikin sellaisia, että eläimiä kiusaavat vieraat lentäisivät välittömästi ulos, eikä kylään olisi enää tulemista.
Akvaarioiden suhteen ei ole edes tarvinnut sanoa mitään, kukaan ei ole yrittänytkään häiritä kaloja. Varmaan tuosta koirasäännöstä vieraat ovat päätelleet samalla muutakin .

[kabeljauw]

Mun mielestä vieraille voi ihan suoraan sanoa, että koputtelu, sormien tunkeminen aakvaarioon ja kaikenlainen muukin kalojen häirintä on kiellettyä. Kyllä normaalijärjellä varustettu ihminen tajuaa kun kerran on asiasta huomautettu.

[urppis]

Mä oon huomannut, että monesti ihmiset eivät miellä kaloja eläimiksi lainkaan... Facebookissakin tulee monesti kommenttia, "Mitä sä noista kaloista huolehdit, pönttöön vaan kun kuolee..." "nehän on vain kaloja" "mitä välii sillä on"... niin ja muutenkin, kun niistä puhuu kalattomalle...
Kalojen tapojen ja tottumusten selittely vieraille on usein sen takia niin kovin vaikeaa, koska ne eivät ole minkään arvoisia... "eihän noista ole mitään iloa" Ja se oikeuttaa vieraiden käyttäytymään kuin siat, liottelemalla sormiaan ja koputtelemalla lasiin...
Yleensä näin on, kun joku tulee ekan kerran kylään ja huomaa akvaarion.. Sitä pällistellään ja koputellaan, tökitään ja kysellään... Yksi sukulainen kerran kysäs, "etkö voi millään tökätä tuota hereille"... No en tod voi! Eihän tuo kuullu akvaarion omistajan tapoihin tökkiä plekoja hereille ja ettiä muita kasvien seasta...
Yleensä ottaen vieraat kyllä ymmärtää ja jättää kalat rauhaan... Mutta joskus joutuu heittää tosi kova kovaa vastaan, että uskovat... Omat lapset tietää kuinka olla, ja ne aika hyvin kuuluu selittävän kavereilleenkin talon säännöt.

[thank]

Kyllä minä olen usein vieraille kun ne on ihmetelleet, että mitä sä nyt huolehdit, sanonut, että kyllä se kirpaisee jos tuokin 100 euroa maksanut kalaparvi tuosta kippaisi johonkin. Auttaa vieraita vähän arvostamaan enemmän noita elukoita kun kertoo niille, ettei nyt ihan pienissä summissa kuitenkaan liikuta.

[Riveriana]

Thank: Niin totta! Miksei eläimellä muka ole arvoa ennenkuin sillä on hintalappu?

[Zaphood]

Mielenkiintoista.

Meillä juoksee lasten kavereita ja aikuisia(kin) aika usein eikä kukaan kertaakaan ole koputellut tai tökkinyt ulokkeitaan akvaarioihin. Paitsi yksi, jolle asiasta sanottiin kerran ja oppi meni perille. Alta murkkuikäiset katsovat akvaarioita jokus hetken ja antavat sitten olla; silleen EVVK -tyylillä. Suurin osa ei edes reagoi altaisiin. En oikeasti tiedä miten jästille kertoisi, ettei altaita tarvitse tökkiä eikä ne ole käsienpesualtaita. Varmaan aikas tylysti. Tuo yksi poikkeus lopetti lyhyeen "Stop it!" -lausahdukseen.