Eikö kalat kärsi yksinäisyydestä?
Valvoja: Moderaattorit
Eikö kalat kärsi yksinäisyydestä?
Joidenkin kalojen kohdalla "osoitettu" että niitä voi hyvin pitää yksinkin. Esim. Rihmakala, taistelukala, partamonni jne. Eikö se mitenkään haittaa kaloja, etteivät voi toteuttaa luontaisia viettejään? Joskus ei vain voi olla ihmettelemättä jonkin yksinäisen taiston sielunelämää 40l purkissa.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1155
- Liittynyt: 15:00, 10.04.2006
- Akvaarioseurat: JAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Jyväskylä
Re: Eikö kalat kärsi yksinäisyydestä?
Enemmän ne stressaa, jos on se kaveri mikäli ovat territotaalisia (tulipyrstö, taisto). Kaikki eläimet eivät ole laumaeläimiä, kuten ihminen. Toiset vain stressaavat lajitoverin läheisyydestä lisääntymiskauden ulkopuolella. Luonnossa yksin elävät kalat ja muut eläimet tulee pitää yksin. Tietenkin olisi hyvä, että pari/haaremikaloilla olisi partnerit, mutta akvaario on täynnä kompromisseja. Parvikalat sen sijaan tarvitsevat parven, muuten stressaantuvat ja sairastuvat.
Ihminen ajattelee, että kaikki tarvitsevat kaverit. Yritäppä laittaa vaikka syyrialainen hamsteri kaverin kanssa, lopulta löydät heikomman kuolleena. Myöskään kaikille koirille (vaikka laumaeläin onkin) ei sovi koirakaveri ainakaan samasta sukupuolesta. Eläimet ovat joskus myös erakoita, eivätkä ne ajattele koskaan kuten ihmiset.
Ihminen ajattelee, että kaikki tarvitsevat kaverit. Yritäppä laittaa vaikka syyrialainen hamsteri kaverin kanssa, lopulta löydät heikomman kuolleena. Myöskään kaikille koirille (vaikka laumaeläin onkin) ei sovi koirakaveri ainakaan samasta sukupuolesta. Eläimet ovat joskus myös erakoita, eivätkä ne ajattele koskaan kuten ihmiset.
Re: Eikö kalat kärsi yksinäisyydestä?
Niin, nimenomaan tätä kutuasiaa mietin, että tiedostaako kala koko vietin olemassaoloa, mikäli elää ilman lajitovereita.
-
- Elite Member
- Viestit: 6732
- Liittynyt: 20:55, 29.01.2007
- Paikkakunta: Kerimäki
Re: Eikö kalat kärsi yksinäisyydestä?
Kyllähän esim. jotkut yksikseen pidettävät taistelukala ukot saattaa ruveta tekemään kuplapesää, samaten
kun osa muistakin rihmakaloista. Sitä en tiijä tiedostaako kalat erityisemmin lisääntymis viettinsä,
taitaa tuo lisääntyminenkii olla pitkälti vaiston varasta toimintaa jonka laukasuun tarvitaan yleesnä vastakkainen sukupuoli.
kun osa muistakin rihmakaloista. Sitä en tiijä tiedostaako kalat erityisemmin lisääntymis viettinsä,
taitaa tuo lisääntyminenkii olla pitkälti vaiston varasta toimintaa jonka laukasuun tarvitaan yleesnä vastakkainen sukupuoli.

-
- Katalysaattori
- Viestit: 5990
- Liittynyt: 16:45, 25.08.2002
- Akvaarioseurat: JAS, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Eikö kalat kärsi yksinäisyydestä?
Kaikki kalat eivät tosiaan kaipaa seuraa.
Toisaalta etenkin isommissa kaloissa on paljon lajeja, joita suositellaan pidettäväksi yksin, mutta tähän ei oikeastaan ole mitään varsinaista syytä. Lähinnä niitä pidetään yksin, koska perusharrastajan akvaarioon harvoin mahtuu useampaa. Kuitenkin sopivana ryhmänä pidettynä ne voivat olla yllättävänkin sosiaalisia kaloja. Esimerkkeinä vaikkapa niilinhauet ja käärmekalat, aasianmutakalat, norsukalat tai okamonnit.
Kärsivätkö ne sitten yksinäisyydestä? Vaikea sanoa. Itse en kyllä haluaisi pitää viherniilinhaukea yksin enää, kun pääsin tutustumaan niiden sosiaaliseen elämään.
Toisaalta etenkin isommissa kaloissa on paljon lajeja, joita suositellaan pidettäväksi yksin, mutta tähän ei oikeastaan ole mitään varsinaista syytä. Lähinnä niitä pidetään yksin, koska perusharrastajan akvaarioon harvoin mahtuu useampaa. Kuitenkin sopivana ryhmänä pidettynä ne voivat olla yllättävänkin sosiaalisia kaloja. Esimerkkeinä vaikkapa niilinhauet ja käärmekalat, aasianmutakalat, norsukalat tai okamonnit.
Kärsivätkö ne sitten yksinäisyydestä? Vaikea sanoa. Itse en kyllä haluaisi pitää viherniilinhaukea yksin enää, kun pääsin tutustumaan niiden sosiaaliseen elämään.
520- ja 110-litraiset, erinäisiä projekteja tulilla ja paljon kasveja.
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
-
- Member
- Viestit: 282
- Liittynyt: 14:02, 29.07.2010
- Akvaarioseurat: PAK
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Harjavalta
Re: Eikö kalat kärsi yksinäisyydestä?
Miks parvikalojen seuranvajaus on pahempaa, ku pari/haaremikalojen?naatti kirjoitti:Tietenkin olisi hyvä, että pari/haaremikaloilla olisi partnerit, mutta akvaario on täynnä kompromisseja. Parvikalat sen sijaan tarvitsevat parven, muuten stressaantuvat ja sairastuvat.
![Embarrased [:I]](./images/smilies/icon_redface.gif)
100 l: sinineppareita, tähtipartis ja sukarapuja. MYYTÄVÄNÄ!!!!!
250 l: monnisia, paratiisikala, lehtarit ja partikset.
250 l: monnisia, paratiisikala, lehtarit ja partikset.
-
- Junior Member
- Viestit: 64
- Liittynyt: 17:07, 29.08.2009
- Akvaarioseurat: Porin Akvaariokerho
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: noormarkku
Re: Eikö kalat kärsi yksinäisyydestä?
Ajattelisin näin, että parvikaloille parvi on se turva ja koti. Kun taas kaloille, jotka eivät parvessa liiku se toinen saman lajin edustaja on kaveri, kumppani tai miksi sitä sitten kutsuisi
Kyllähän lehtikala on kauhean vaisu, vetäytyvä ja ujo ihan yksikseen (ainakin täälläpäin oli) joten kaipa nekin yksinäisiä joskus ovat.

Pessimisti ei pety
-
- Katalysaattori
- Viestit: 5990
- Liittynyt: 16:45, 25.08.2002
- Akvaarioseurat: JAS, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Eikö kalat kärsi yksinäisyydestä?
Hyvin tiivistetty. Itse lisäisin vielä, että parvikalalle lajitoverit ovat sekä turva ja koti että kaverit. Ainakin osa parvikaloistakin tuntee nimittäin toverinsa yksilöinä ja muodostaa niiden kanssa läheisyydeltään vaihtelevia suhteita (kuten tässä tutkimuksessa: Croft ym. 2004: Social networks in the guppy).hexa kirjoitti:Ajattelisin näin, että parvikaloille parvi on se turva ja koti. Kun taas kaloille, jotka eivät parvessa liiku se toinen saman lajin edustaja on kaveri, kumppani tai miksi sitä sitten kutsuisiKyllähän lehtikala on kauhean vaisu, vetäytyvä ja ujo ihan yksikseen (ainakin täälläpäin oli) joten kaipa nekin yksinäisiä joskus ovat.
Eli... pari- tai haaremikala on vain yksinäinen. Parvikala on sen lisäksi koditon ja turvaton.
Lisättäköön nyt vielä se ilmiselvyys, ettei parikalan, haaremikalan ja parvikalan välinen rajanveto ole käytännössä ollenkaan näin helppoa. Monikin trooppinen kala käsittääkseni viettää suuremman osan vuotta parvessa, ja valloittaa pareittain reviirejä vain kutuaikaan. Riittävissä tiloissa sinirihmakalastakin tulee parvikala.
520- ja 110-litraiset, erinäisiä projekteja tulilla ja paljon kasveja.
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
Re: Eikö kalat kärsi yksinäisyydestä?
Minulla oli aikoinaan 2 viherniilinhaukea ja ne touhusivat aina kimpassa.7330 kirjoitti:Kaikki kalat eivät tosiaan kaipaa seuraa.
Itse en kyllä haluaisi pitää viherniilinhaukea yksin enää, kun pääsin tutustumaan niiden sosiaaliseen elämään.
190l,180l,72l
http://sites.google.com/site/myaquaworld/home
http://sites.google.com/site/myaquaworld/home
-
- Katalysaattori
- Viestit: 5990
- Liittynyt: 16:45, 25.08.2002
- Akvaarioseurat: JAS, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Eikö kalat kärsi yksinäisyydestä?
Täällä emäntä on vielä sen verran nuori, että viettää mieluummin aikaansa pintakasveissa kelluen kuin isännän tavoin pitkin allasta suhaten. Jos isäntä yrittää tunkea samaan puskaan, tulee kyllä äkäinen näykkäys kuonolle. Mutta sitten, kun neiti suvaitsee laskeutua tornistaan, ollaan niin kovasti seurallisia ja toisiinsa kietoutuneina, suukotellaan ja seuraillaan, että eihän noilta voisi sitä mahdollisuutta enää evätä.MrBrett kirjoitti:Minulla oli aikoinaan 2 viherniilinhaukea ja ne touhusivat aina kimpassa.7330 kirjoitti:Kaikki kalat eivät tosiaan kaipaa seuraa.
Itse en kyllä haluaisi pitää viherniilinhaukea yksin enää, kun pääsin tutustumaan niiden sosiaaliseen elämään.

520- ja 110-litraiset, erinäisiä projekteja tulilla ja paljon kasveja.
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
-
- Advanced Member
- Viestit: 1693
- Liittynyt: 10:41, 31.12.2010
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Kuopio
Re: Eikö kalat kärsi yksinäisyydestä?
Minulla kolme helmirihmakala naarasta viettää rauhaisaa yhteis eloa. Ovat harvinaisen kilttejä toisilleen rihmakaloiksi; viimeeksi näin niiden kinastelevan jostain noin 2 kuukautta sitten. 

100, 235 ja 525 litraiset seuralat + 50 litrainen rasbora-allas.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1892
- Liittynyt: 17:48, 20.11.2001
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Lempäälä
Re: Eikö kalat kärsi yksinäisyydestä?
Siinä missä on sanottu, että ihminen ei ymmärrä miten kalat tarvitsevat/eivät tarvitse seuraa, samalla tavalla ihminen ei myöskään ymmärrä minkälaista kaloilla lajitoverien yhteiselo on, koska se ei välttämättä ihmisistä aina näytä ollenkaan sellaiselta, että se voisi olla jotenkin mukavaa, mutta se-just-kun-ei-tiedä.........
Plekojahan pidetään yksineläjinä, mutta kun meille adoptoitiin 13 vuotiaan uroksen seuraksi puolet nuorempi naaras, niin justiinkin jonkun aikaa filosofioita päässä pyöriteltyäni huomasin, että ne ei todellakaan riitele. Niitten tyyli on pikkaisen töniä ja joskus ajaa takaa (vähän niinkuin ihmislapset), edellämenijä tekee nopeita pyrstönliikkeitä, mitä ei muissa tilanteissa ilmene. Ne myös osoittavat selkeää kiintymystä. Puolustavat toisiaan ja usein makoilevat vieretysten tuijottaen isäntää, että koskas ruokaa taas tulee. Minulle tuli parissa kolmessa kuukaudessa selväksi, että nämä plekot ovat muodostaneet parisuhteen, oli sen ilmeneminen sitten millainen hyvänsä... Jokatapauksessa se on ihan erilaista mitä esim. partiksilla. Näillä on vähän enemmän älyä. Ne käyttäytyvät aika samalla tavalla mitä pariutuneet lehtikalat.
Plekojahan pidetään yksineläjinä, mutta kun meille adoptoitiin 13 vuotiaan uroksen seuraksi puolet nuorempi naaras, niin justiinkin jonkun aikaa filosofioita päässä pyöriteltyäni huomasin, että ne ei todellakaan riitele. Niitten tyyli on pikkaisen töniä ja joskus ajaa takaa (vähän niinkuin ihmislapset), edellämenijä tekee nopeita pyrstönliikkeitä, mitä ei muissa tilanteissa ilmene. Ne myös osoittavat selkeää kiintymystä. Puolustavat toisiaan ja usein makoilevat vieretysten tuijottaen isäntää, että koskas ruokaa taas tulee. Minulle tuli parissa kolmessa kuukaudessa selväksi, että nämä plekot ovat muodostaneet parisuhteen, oli sen ilmeneminen sitten millainen hyvänsä... Jokatapauksessa se on ihan erilaista mitä esim. partiksilla. Näillä on vähän enemmän älyä. Ne käyttäytyvät aika samalla tavalla mitä pariutuneet lehtikalat.
Kaikki eivät ehkä tiedä: Ctrl pohjassa vierittää hiiren rullaa, niin saa zoomattua kuvia jos ei muuten. Jean Subuffet: "For me, insanity is super sanity. The normal is psychotic. Normal means lack of imagination, lack of creativity"
-
- Advanced Member
- Viestit: 1321
- Liittynyt: 18:50, 08.01.2011
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Pohjanmaa
Re: Eikö kalat kärsi yksinäisyydestä?
Mulla on 2 helmi naarasta ja 1 sinirihma naaras (adoptio ressukka) sulassa sovussa. Ainoastaan ruoka aikana, jos o nip tabletteja pudotan altaaseen, tulee kärhämää. Silloin sininen naaras on paikan valtias! Vahtii kaikkia tabletteja kun haukka, kunnes pleko tulee paikalle. Sitten väistyy...Kana +-yksipantteri kirjoitti:Minulla kolme helmirihmakala naarasta viettää rauhaisaa yhteis eloa. Ovat harvinaisen kilttejä toisilleen rihmakaloiksi; viimeeksi näin niiden kinastelevan jostain noin 2 kuukautta sitten.
Mä aikani yritin tuota sinirihmaa pyydystellä viedäkseni sen lajitovereiden luokse parempaan paikkaan, mutta tuntuu, että helmet tuli kaverille hätiin apuun + rihma oppi sen, että aina kun luukku aukesi, piti mennä vedensuosikki puskan pakoon.
Minusta nuo kolme ovat kimppaantuneet hienosti. Parvesta ei varsinaisesti voi puhua, mutta jos noista kaksi kuolisi, se viimeinen varmaan olisi yksinäinen...
Toisessa altaassa platyt, jotka ovat ilmeisesti jonkin sortin porukka eläjiä, uivat ihan eripuolella allasta, eikä pätkääkään välitä kavereista. Mitä nyt uros lentää kukasta kukkaan...
En nyt tiedä menikö aiheen vierestä, mutta tulipa kumminkin...

1000 litraa vesivahinkoa
-
- Advanced Member
- Viestit: 1155
- Liittynyt: 15:00, 10.04.2006
- Akvaarioseurat: JAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Jyväskylä
Re: Eikö kalat kärsi yksinäisyydestä?
Rihmoilla ongelmat onkin yleensä kahden uroksen välisiä. Ja parvea ei tarvita, jos ei pelota. Monet parvikalat elävät sikin sokin akvaariossa, mutta "vaaran" uhatessa menevät tiiviiksi parveksi.