Rohkeeta porukkaa ootte noiden kiuaskivien ja liuskekivien kanssa riehakkaiden malawien keskellä. Itse en olisi uskaltanut, kun kaataisivat ja kun joutuu niitä nostelee pois ajoittain joko siivouksen ajaksi tai kalojen pyydystystä pois, niin jaksais tuollasta rumbaa
![Smile :)](./images/smilies/icon_smile.gif)
Mutta kukin tyylillään ja kun tekee niin oppii koko ajan lisää.
Malawien kohdalla pääsääntöisesti sanotaan, että kannattaa mahdollisimman nopeasti tuoda paljon porukkaa, niin eivät ehdi tehdä niitä isoja reviirejä, mutta itse ratkasisin tuon jutun vaan maiseman vaihdoksilla, jos toisin eri aikoihin kaloja (osa itselläkin tullut "osissa") eli kivien siirtelyä eri asentoihin reviirirajojen purkamiseksi, jotta joutuvat etsimään uudet reviirit. Mikäli selkeitä taistelupareja alkaa ilmenemään niin altaaseen tilanjakoa kivikasoilla niin, että katseyhteys on mahdollista katkaista kalojen välillä/saavat "omat puolet" altaasta. Eli altaan sisustus ilmenevien tilanteiden mukaan.
Kalalajien kohdalta löytyy netistä mm. erilaisia luonne-eroja (demasonit, lombardoit, auratukset mm. erityisen äkäsiä ja P.zebrat.. vaan poikkeuksiakin löytyy sekä yksilöeroja) Vaakaraitaisia en tiedä onko kukaan kokeillut suomalaisista harrastajista samaan altaaseen, tarkotan siis näitä Melanochromis auratus+Melanochromis cyanorhabdos maingano, Pseudotropheus johannii (samanlainen väritys käytännössä kuin mainganoilla, joten myös liikkeissä joskus sotketaan nämä lajit) =ko. kalalajit ei sietäisi samansuuntaisia raitoja samassa altaassa. Mulla mainganot suurimpia toistensa takaa-ajajia (muttei tappele/revi toisiaan), mutta iso allas ja enemmän ko. lajin edustajia tasapainotti menoa + piiloja enemmän. Onhan tosin kaikki mitä netissä lukee harrastajien kokemuksista omakohtaista kokemusta, eli sen perusteella en sentään ehkä lähtis laittaa niitä äkäsimmiks luokiteltuja kaikkia tai edes paria lajia niistä samaan altaaseen. Tai no, jos tilaa olis vaikka 3-4 metriä altaan pituudessa voisin harkita
Nopean omakatsauksen näistä mulla olevista lajeista, kun nyt on kasvanut on, että Iodotropheus sprengerae-pojat on kovia tappelemaan keskenään ja vaan kivikasat niitä rajottaaa. Silti roikkuvat ajoittain toistensa suissa kiinni ja on nenät auki. Mainganot kovia jahtaamaan toisiaan, samoin tällä hetkellä pienimmät L.trewavasaet (kirjonenät) , jokaisen lajin ukot jahtaavat toisiaan johtouroksen toimesta ajoittain, muttei tappele eikä kukaan ole jäänyt ruuasta paitsi, eikä joudu kyyhöttää ihan koko ajan missään nurkassa. Tällä hetkellä on menossa joku "kevättä evissä" tempaus ja levotonta on monella eri lajilla kun alkaa paljastua enemmän niin yksilöeroja kuin sukupuoliakin.
Eli sanoisin, että kokeilemalla oppii ja ylläreitä voi silti tulla
![Smile :)](./images/smilies/icon_smile.gif)
Harrastus vähän katkolla, 30l ja 400l.