Ristiriitoja Aloittelijalla....

[Fogas]

En löytänyt määritelmää kylmälle vedelle. Uimahallien kylmäaltaat ovat 9-11-asteisia, ainakin aamulla ennen kuin lämpenevät. Monen porakaivon vesi on kahdeksanasteista.
En ikinä laittaisi akvaariooni (jos siellä olisi kasveja ja kaloja) kahdeksanasteista vettä. Sehän jo vahingoittaisi kasvejakin, kaloista puhumattakaan. En myöskään ikinä täyttäisi kolmensadan litran akvaariosta kolmannesta viidessä minuutissa. Käytän siihen viisitoista minuuttia, siis tieten tahtoen, jotten aiheuttaisi ongelmia kaloille.

[GTX]

Mainitsemani kylmän veden lämpötilan 8°C mittasin hetki sitten omasta hanasta. Vesi tulee eteläsuomalaisesta järvestä kunnan verkkoon ja on kylmää myös loppukesällä.

[Fogas]

En tarkoittanut epäillä, etteikö noin kylmää voisi hanasta tulla. Mittasin äsken omasta hanasta ja aikamoisen juoksuttamisen jälkeenkin vesi oli 12-asteista eikä siitä kylmennyt. Siltikään en sitä laita akvaarioon vaan lämpimämpää. Ilmankos minun täytyy juomaveteni jääkaapissa kylmentää. Onnellisia te, joille tulee hanasta kesälläkin noin kylmää vettä. Tässä se huomaa, miten erilaisissa oloissa akvaarioita harrastamme ja miten epämääräisiä ovat sellaiset ilmaisut kuin kylmä vesi.

Huomasin kyllä, että kysyjän mukaan häntä on neuvottu laittamaan niin kylmää kuin kraanasta tulee. Tiedä sitten, miten kylmää turkulaisliikkeellä akvaariosta tulee. Niin tai näin, en varmasti laskisi akvaarioon kahdeksanasteista vettä. Kyllähän tuollaisen luulisi jo kasvejakin vahingoittavan, jos niihin osuisi.

[Kalakaverit]

Akvaarioveden lämpöistä vettä käytän ja juon hanasta tulevaa lämmintä vettä. Joskus olen niellyt myös akvaarion vettä... ja merivettä ja järvivettä sekä juonut suoraan puroista. En tiedä millainen tulevaisuuteni tulee olemaan, mutta olen keskimäärin kerran vuodessa flunssassa eikä vatsataudit minuun juuri tartu. Vastustuskyky on ainakin jostain syystä kohdillaan.

[omamaailma]

Akvaan menevän veden lämpöä en mittaile vaan luotan näppituntumaan. Mielellään kuitenkin koitan vähän viileämpää, kuin että uusi vesi olisi lämpimämpää kuin akvan vesi. Noin astetta enempää ei ole lämpötila vedenvaihdoissa heittänyt, ellei sitten tarkoituksella ole kesähelteellä vähän enemmän yritetty viilentää.

Asuin pari vuotta Turussa ja tykkäsin kovasti kun hanasta tuli kesälläkin paljon kylmempää vettä kuin täällä Vaasassa. En olisi sitä akvaan kyllä uskaltanut lorotella. Ko. akvaarioliikkestä minulla on hyvä kuva ja asioin heillä usein. Ehkä he eivät vaihda niin paljon vettä kerralla, että sillä olisi suurta merkitystä.

Itse en muuten ollut ikinä kuullutkaan, että lämmin hanavesi voisi olla ihmisille haitallista. Olen käyttänyt ruuanlaitossa kuumaa hanavettä (ei lakkaa ruoka kiehumasta, jos pitää kesken kaiken vettä lisätä) ja aion käyttää vastaisuudessakin. Haaleaa kraanavettäkin on joskus tullut juotua. Koira juo aina innolla vettä suihkussa (juu ei pestä koiraa kylmällä vedellä) ja vielä tuokin on hengissä. Voihan se tietty olla, että tässä jonain päivänä potkaistaan molemmat tyhjää raskasmetallimyrkytyksen seurauksena, mutta siihen asti jatketaan lämpimän veden käyttöä vanhaan malliin.

[GTX]

Onnellisia te, joille tulee hanasta kesälläkin noin kylmää vettä.

Sitä osaa todellakin arvostaa, kun saa hanasta lasin kylmää vettä janoonsa. Asuin aikoinaan kerrostalossa Espoossa, jossa kesäinen hanavesi oli haisevaa haaleaa litkua. Yök, tuli se maku mieleen pelkästä ajatuksesta.

Niin tai näin, en varmasti laskisi akvaarioon kahdeksanasteista vettä.

En minäkään, kun ei ole arktisia lajeja purkeissa. Termostaattihanasta lorottelen 24 asteista purobiotooppiin ja 26 asteista malawilaan.

[Siltsu]

Mainitsemani kylmän veden lämpötilan 8°C mittasin hetki sitten omasta hanasta. Vesi tulee eteläsuomalaisesta järvestä kunnan verkkoon ja on kylmää myös loppukesällä.

Saman lämpötilan itsekin mainitsin tuolla aiemmin. Meillä tulee hanasta 8 asteista vettä ja on mielestäni niin kylmää, etten itse sitä sellaisena edes juo, saati kylve. Siinä käsikin puutuu nopeasti, kun pitää juoksevan veden alla... Enkä muutoinkaan jaksa miettiä bakteereja tms. kun kiinteistöön tulee vain kylmä vesi, oma varaaja, muoviputket, rosteriset liittimet. Lienee hiekkalaatikon reunalla vietetty aika suurempi riski sairastua?

[Koomikko]

Eikös tämä ole ollut hyvä keskustelu. Monta eri mielipedettä ja tapaa on tullut kertotuksi ja se lieneen suotavaa keskustelufoorumillä.

[jpuu]

Niin ja kysymys suodattimen tehosta jäi auttamattomasti tämän lämpötila löpinän varjoon

[kalaton1]

Tuohon suodatin asiaan on todennäköisesti myös montaa "koulukuntaa"
Itse olen luottanut suodattimissa ilmoitettuihin tehoihin ja olen pärjännyt ihan ok.
Itse koen että suodatuksen ei tarvitse olla monikymmenkertainen puhuri, ellei altaassa satu olemaan kaloja jotka sitä erityisesti vaatii, vähemmälläkin pärjää kun hoitotoimet on muuten kunnossa.
Itse olen ilmastimia ja diffuusoreja käyttänyt satunnaisiin pinnalla oleviin kalvoihin ja kesällä liikuttamaan vedenpintaa kun lämmöt tuppaa nousemaan.
Suodatuksen saa hyväksi vähän vähempi kiertoisellakin suodattimella kuntoon kun kiinnittää huomioo siihen miten virtaukset altaassa suunnitellaan. Esimerkiksi kahden sisäsuodattimen sijaan voidaan pohjalle laittaa pieni kiertovesipumppu joka ohjaa roinat pohjalta suodattimeen, tuo virtausta pohjalle ja kuljettaa ravinteita kasvien juurille.
Kiertovesipumppuakin vielä parempi vaihtoehto on streameri joka ei aiheuta pistemäistä ulostuloa.
Runsaasti kasveja sisältävässä altaassa suodatustehon tarvitsema määrä laskee, pärjää pienemmälläkin suodattimella.
Kasvittomassa tai vähäkasvisessa altaassa kiinnittäisin itse huomiota suodattimen tilavuuteen.
Tälläsiä ajatuksia mulla, jollakin toisenlaisia

[Riippasaarni]

Tuota, itse olen ymmärtänyt että lämmintä vettä ei tulisi käyttää siihen liuenneiden metallien takia. Ainakin kupari lienee yleinen ja se on melkoinen myrkky (esim. laukaalla joukko vanhuksia sai kuparimyrkytyksen vedenkeittimestä jossa oli kupari putki). Lämpimän veden laatu on siis sekä bakteereita, että muista epäpuhtauksista johtuen selkeästi huonompaa kuin kylmän veden - ja laatu ei tule paranemaan sillä : ''Uudessa talousvesiasetuksessa ei lämmintä vesijohtovettä enää luokitella talousvedeksi, vaan käyttövedeksi.'' Lähde: Tuusulan seudun vesilaitos

Ylläolevalta pohjalta, olen itse jaottanut veden vaihdon kylmällä vedellä useammalle päivälle, jolloin altaan lämpötilan muutokset pysyvät aisoissa mutta vältän sekä bakteerien että kuparin ja muiden metallien vaarat. Maalisjärjellä ajateltuna, jos useampi ihminen voi saada vedenkeittimestä kuparimyrkytyksen ja ihminen on kuitenkin aika iso verrattuna akvaariokaloihin täytyy sen riskin olla kaloillekin jonkin asteinen.

[Mlatvala]

(esim. laukaalla joukko vanhuksia sai kuparimyrkytyksen vedenkeittimestä jossa oli kupari putki). Lämpimän

Neon varmaan jouluna kaivanu vedenkeittimet vaatekaapista omissa huoneissaan glögin lämmitykseen.

[Riippasaarni]

(esim. laukaalla joukko vanhuksia sai kuparimyrkytyksen vedenkeittimestä jossa oli kupari putki). Lämpimän

Neon varmaan jouluna kaivanu vedenkeittimet vaatekaapista omissa huoneissaan glögin lämmitykseen.

Kyseessä oli yksi vedenkeitin. Oleellista on se, että jos ihmisen kokoinen eläin saa tuosta liuenneesta määrästä myrkytyksen, ei voida sulkea pois sitä, etteikö riski olisi olemassa kalalle tai muulle vesieläimelle, joka on paljon pienempi suhteessa siihen määrään kuparia jota on lämpimässä vedessä.

[Koomikko]

Suodatin asiaan voisi kommentoidan sen verran että suodattimen tekniset tiedot perustuvat valmistajan ilmoittamiin tietoihin. Harvemmin vissiin kukaan testaa pitääkö tiedot paikkansa.

Oikean suodatustehon ja veden virtaukset löytää ajan kanssa kokeilemalla. Mitään nyrkkisääntöä ei ole.
Esim mulla on 660l akvaario joten siihen ei suodatin valmistajien mukaan kummoista suodatin tarvitse. Mitä onkaan kokemus opettanut mulla ulkosuodatin tehoa on yhteensä 2500l/h ja sisäsuodatin suodattaa vettä 1200l/h. Lisäksi on yksi streami joka kierrättää vettä 2500l/h ja lisäksi pieni pintaimuri joka sekin kierrättää vettä muutaman sata litraa tunnissa. Onko tämä kaikki sitten jo liioittelua. Mielestäni ei vaan itse pääsen helpommalla kun suodattimien puhdistuksia on harvemmin eikä kalanpaska ja muut epäpuhtauden jää pohjalle ja kasvien pinnoille. Virtaus on kuitenkin sellaista ettei akvaariossa käy pyörremysky joka liikuttaisi kasveja tai viskoisi kaloja pitkin akvaariota.

[Riippasaarni]

Suodatin asiaan voisi kommentoidan sen verran että suodattimen tekniset tiedot perustuvat valmistajan ilmoittamiin tietoihin. Harvemmin vissiin kukaan testaa pitääkö tiedot paikkansa.

Oikean suodatustehon ja veden virtaukset löytää ajan kanssa kokeilemalla. Mitään nyrkkisääntöä ei ole.
Esim mulla on 660l akvaario joten siihen ei suodatin valmistajien mukaan kummoista suodatin tarvitse. Mitä onkaan kokemus opettanut mulla ulkosuodatin tehoa on yhteensä 2500l/h ja sisäsuodatin suodattaa vettä 1200l/h. Lisäksi on yksi streami joka kierrättää vettä 2500l/h ja lisäksi pieni pintaimuri joka sekin kierrättää vettä muutaman sata litraa tunnissa. Onko tämä kaikki sitten jo liioittelua. Mielestäni ei vaan itse pääsen helpommalla kun suodattimien puhdistuksia on harvemmin eikä kalanpaska ja muut epäpuhtauden jää pohjalle ja kasvien pinnoille. Virtaus on kuitenkin sellaista ettei akvaariossa käy pyörremysky joka liikuttaisi kasveja tai viskoisi kaloja pitkin akvaariota.

Totta turiset. Toisaalta kyllähän ne kalat itsessäänkin määrävät nimenomaan sitä virtauksen määrän tarvetta. Suodatusteho ja virtaus lienevät kumminkin suhteessa toisiinsa koska veden täytyy kulkea suodattimen läpi. Useimmat labyrintit eivät sietäisi tuota virtaustehoa kun taasen luonnonmuotoisille kultakaloilla saisi olla vielä vähän kovempikin puhuri -ainakin lämpimillä säillä.

[Fogas]

Onko tämä kaikki sitten jo liioittelua. Mielestäni ei vaan itse pääsen helpommalla kun suodattimien puhdistuksia on harvemmin eikä kalanpaska ja muut epäpuhtauden jää pohjalle ja kasvien pinnoille. Virtaus on kuitenkin sellaista ettei akvaariossa käy pyörremysky joka liikuttaisi kasveja tai viskoisi kaloja pitkin akvaariota.

Samaa mieltä ja sama tilanne minun purkeissani. Ei ole ollut tarvetta imuroida pohjalta mitään, kun virtaukset on mietitty, kokeiltu ja korjattu ihanteellisiksi. Joskus vanhoja tammenlehtiä pitkillä pinseteillä poistan. Tähän asti on ollut sisustuksessa muutama paikka, jonne en ole kunnolla nähnyt. Roskia sinnekään ei ollut kertynyt, mutta tupsulevä oli päässyt pesiytymään. Nyt on sekin virheet kivien sijoittelussa korjattu. Aina sitä oppii jotakin.

[GTX]

Tuota, itse olen ymmärtänyt että lämmintä vettä ei tulisi käyttää siihen liuenneiden metallien takia. Ainakin kupari lienee yleinen ja se on melkoinen myrkky

Jos epäilee vesiputkien tai lämminvesivaraajan sisältävän kuparia, niin vesitestillä kannattaa katsoa tulos. Mielellään vaikka yön yli putkistossa seisoneesta lämpimästä vedestä. Silmämääräisesti voi myös katsoa vesihanaa, että näkyykö vihreää kerrostumaa.

Kupari ei välttämättä ole ongelma akvaariolle. Vedenparannusaine sitoo haitallisen kuparin, esim Tetra AquaSafe.

Huomattavasti vanhemman talon ongelma voi olla lyijyputket. Niitä taidettiin asentaa vielä joskus 1950-60 luvun vaihteessa.

[Visumies]

Ja tuohon aloittajan suodatintehoihin liittyen, valmistajahan ilmoittaa suodattimen nimellistehon joka todellisuudessa ei toteudu kun niin sisä,- kuin ulkosuodattimiin lyödään sisään erilaisia massoja tai vanuja. Esim. omassa jbl:n 1501 ulkkarissa ilmoitettu 1400 l tunnissa lienee todellisuudessa jossain 700-800 litran paikkeilla jos sitäkään.

[Koomikko]

Jos epäilee vesiputkien tai lämminvesivaraajan sisältävän kuparia, niin vesitestillä kannattaa katsoa tulos. Mielellään vaikka yön yli putkistossa seisoneesta lämpimästä vedestä.

Yön yli seisoneesta vedestä voi toki tehdä testin mutta ei sitä vettä tarvitse akvaarioon lorottaa vaan sen voi laskea viemäriin. Laskee seisoneet vedet viemäriin ja vasta tämän jälkeen vedet akvaarioon. Testin voi tehdä myös tästä vedestä jolloin tietää meneekö kuparia akvaarioon.

[Riippasaarni]

En ole koskaan ajatellut sitooko vedenparannusaine haitalliset aineet pysyvästi. Tietääkö joku, kestääkö vaikutus ikuisesti vai hajoavatko sen muodostamat yhdisteet.

[GTX]

Ainakin osassa AquaSafen mainosteksteissä kerrotaan vaikutuksen olevan pysyvä.

"permanent binding of heavy metals such as copper, zinc and lead"

[Maji]

2. Suodattimien teho?
Osaisiko joku kertoa mihin perustuu sisäsuodattimien osalta tekniset tiedot?
Olen antanut itseni ymmärtää täällä kirjoituksia jonkin aikaa seuranneena, että suodattimien tekniset tiedot ovat pahasti ylimitoitettuja. Jos tiedoissa lukee esim altaan kooksi 200l niin todellisuus on lähempänä 150 tai jopa alle? Ymmärrän kyllä että kalasto vaikuttaa paljon mutta mielestäni noin raaka "virhe" on jo harhaanjohtavaa...

Ei ole tietoa mihin perustuu, veikkaisin, että johonkin suunnittelupuolella tehtyihin mittauksiin ilman massoja.

Ja kyllä, usein ne ovat alimitoitettuja. Todettu monen monta kertaa.

Kannattaa testailla itse - veden tulisi kiertää läpi koko akvaarion, jotta ei jää ihan seisovan veden kohtia pohjallekaan. Hyvä tapa testata on lorauttaa vaikkapa FFM-vedenparannusainetta akvaan ja katsoa miten se kiertää.

Suodatusta ja virtausta ei pidä myöskään sotkea toisiinsa. Ylisuodatuksesta ei varmasti ole haittaa, mutta liika virtaus on joillekin lajeille kovin epämieluisaa. Isollakin suodattimella, jossa on kovaksi ilmoitetut puhallustehot saa hyvinkin maltillisen virtauksen käyttämällä esimerkiksi suihkuputkia yms virtauksen ohjailuun.

Itse käytän mielellään reiluiksi mitoitettuja suodattimia, eipä tarvitse ulkosuodatintakaan kuukauden välein olla aukomassa, kun on riittävän iso pönttö

[Siltsu]

Eikös tämä ole ollut hyvä keskustelu. Monta eri mielipedettä ja tapaa on tullut kertotuksi ja se lieneen suotavaa keskustelufoorumillä.

Tämä on ollut oikein hyvä ja ajatuksia nostattava keskustelu. Edelleenkin tuo lämpötila-asia mietityttää. Ei siksi, että laittaisin altaaseen "niin kylmää kuin hanasta tulee" mutta onko kylmä vesi kuinka paljon puhtaampaa?

Laitoin 450 litraiseen ison kannon kellumaan. Sitä ennen poistin hiukan vettä, jotta mahtuu. No, olihan se kokeiltava: Korvasin 45 litraa eli 10% 8 asteisella vedellä hitaasti lorotellen, noin puolen tunnin aikana ja lämpötila laski kaksi astetta. 28-->26. Ihan jees. Tosin, normaali vedenvaihtoni on paljon suurempi, joten se siitä. Päädyin kuitenkin mittaamaan noita vesiä sähkönjohtavuusmittarilla.

Tätä en tehnyt siksi, että vedessä olisi pöpöjä (oma varaaja kyllä kuumenee riittävästi) vaan siksi, että joidenkin sukarapujen viljely vaatinee puhtaampaa vettä. Tuo mittari kertoo veteen liuenneiden suolojen määrän (makeassa vedessä lähinnä natrium-, kalium-, kalsium-, magnesium-, kloridi- ja sulfaatti-ioneja) ja selkeästi 8 asteisessa vedessä lukema on pienempi. 8 astetta --> 170 mikroS ja 26 astetta ---> 220 mikroS. En tiedä onko tämä täysin tämän keskustelun aiheen vierestä. Kerronpahan vaan, että sen verran on herännyt ajatuksia, jotta josko sittenkin hankkisin Kardinaalisukarapuja ja RO-laitteen! Ämpäreissä seisottamiseen en enää lähde, kyllä sen verran saa sentään nauttia kehityksestäkin tämän kuluneen 30 vuoden jälkeen!

Että silleen!

[GTX]

Veden lämpötila vaikuttaa sähkönjohtavuuteen. Onko se huomioitu tuloksissa tai osaako noi mittarit kompensoida lämpötilan vaikutuksen automaattisesti?

[Siltsu]

Veden lämpötila vaikuttaa sähkönjohtavuuteen. Onko se huomioitu tuloksissa tai osaako noi mittarit kompensoida lämpötilan vaikutuksen automaattisesti?

Ainakin mun mittari huomioi tuon lämpötilan automaattisesti ja automaattinen lämpötilakorjaus on 0-50 °C