Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
Valvoja: Moderaattorit
Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
Mulla on tässä meneillään urakka selata ja osittain lukeakin läpi iso kasa saksalaisia akvaariolehtiä 80-luvun lopusta noin vuoteen 2010 saakka. Parhaillaan on menossa vuosi 1993. Hämmästyttävää, millaisia suodattimia mainostetaan näissä lehdissä. Alla on Eheimin ja Hagenin (Fluvalin valmistaja) valutussisäsuodattimet.
Nuolista on vähän vaikea saada selvää, kuinka vesi ja ilma menevät suodattimissa, mutta tekstistä on ihan selvää, että kyseessä on tietynlaiset valutussuodattimet. Muistaako joku tällaiset? Nykyään ei varmaan tällaisia ole enää kaupan? Muutenkin 30 v sitten valutussuodattimia on hypetetty kovasti, rakennusohjeita on useita. Sittemmin nämä ovat kai menneet pois muodista. Hyödyt eivät kai sittenkään oikeuttaneet tilaa vievää konstruktiota?
Tässä on Seran denitraattori, jonka tarkoitus on poistaa vedestä nitraatti pelkistämällä se kaasumaiseksi typeksi. Nykyään on tarjolla monimutkaisia ja kalliitta nitraattisuodattimia mutta tällaisia yksinkertaisia ei taida olla. Eiköhän ole toiminut?
Nykyisestä perspektiivistä tuntuu huvittavalta, millaista riitelyä on 30 v sitten käyty siitä, mitä biologinen suodatin ylipäätään pystyy tekemään. Lehtien keskustelupalstoilla on käyty lähes henkilökohtaisuuksiin menevää riitelyä/v*ttuilua mahdollisimman vaikeilla tieteellisillä termeillä höystettynä. Tuntuu olleen 3 koulukuntaa: 1. Oikein mitoitettu biologinen suodatin pystyy hajottamaan kaikki haitta-aineet; mikään ei rikastu akvaariossa, 2. Biologinen suodatin pystyy hajottamaan osan haitta-aineista vaarattomammiksi (nykyään vallalla oleva näkemys), 3. Koko biologinen suodatus on plaseboa; suodattimet ovat niin pieniä, etteivät ne saa mitään aikaan; paras biologinen suodatus on 1/4-1/3 vedenvaihto 2 vkon välein (huomaa vaihdettavan määrän vähäisyys!).
Nuolista on vähän vaikea saada selvää, kuinka vesi ja ilma menevät suodattimissa, mutta tekstistä on ihan selvää, että kyseessä on tietynlaiset valutussuodattimet. Muistaako joku tällaiset? Nykyään ei varmaan tällaisia ole enää kaupan? Muutenkin 30 v sitten valutussuodattimia on hypetetty kovasti, rakennusohjeita on useita. Sittemmin nämä ovat kai menneet pois muodista. Hyödyt eivät kai sittenkään oikeuttaneet tilaa vievää konstruktiota?
Tässä on Seran denitraattori, jonka tarkoitus on poistaa vedestä nitraatti pelkistämällä se kaasumaiseksi typeksi. Nykyään on tarjolla monimutkaisia ja kalliitta nitraattisuodattimia mutta tällaisia yksinkertaisia ei taida olla. Eiköhän ole toiminut?
Nykyisestä perspektiivistä tuntuu huvittavalta, millaista riitelyä on 30 v sitten käyty siitä, mitä biologinen suodatin ylipäätään pystyy tekemään. Lehtien keskustelupalstoilla on käyty lähes henkilökohtaisuuksiin menevää riitelyä/v*ttuilua mahdollisimman vaikeilla tieteellisillä termeillä höystettynä. Tuntuu olleen 3 koulukuntaa: 1. Oikein mitoitettu biologinen suodatin pystyy hajottamaan kaikki haitta-aineet; mikään ei rikastu akvaariossa, 2. Biologinen suodatin pystyy hajottamaan osan haitta-aineista vaarattomammiksi (nykyään vallalla oleva näkemys), 3. Koko biologinen suodatus on plaseboa; suodattimet ovat niin pieniä, etteivät ne saa mitään aikaan; paras biologinen suodatus on 1/4-1/3 vedenvaihto 2 vkon välein (huomaa vaihdettavan määrän vähäisyys!).
-
- Advanced Member
- Viestit: 2035
- Liittynyt: 19:53, 09.03.2006
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Tampere
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
Hah, oma 90-luvun harrasteluni oli sen verran puuhastelua, ettei näistä ole ollut mitään tietoa. Mutta se täytyy sanoa, että harrastushan on edelleen sitten kuosissaan, tekniikka vähän muuttunut, väittely ei
.

Se parhaiten nauraa kellä on vahvin lääkitys...
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
Kyllä ainakin Bio-Denitrator tuo hymyn neidin kasvoille!
80L, 300L, chowi neiti ja corgi poika.
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
Muistan hyvin nuo kaikki yllä mainitut laitteet. Kahdesta tuollaisesta biolife suodattimesta on on ihan omakohtaistakin kokemusta. Se oli ainut, joka hintaluokassaan oli tavallisen kuolevaisen ostettavissa. En ota kantaa sen suodatuskykyyn, mutta laite itessään oli ihan täysi susi. Toiminta-ajatus tuossa kyllä oli ihan näppärä.Akvaariosta vesi meni ensin ison vaahvomuovipatruunan läpi josta se suuntasi pumppuun. Pumpusta oli ohivirtaus takaisin ylös jossa ensimmäisenä hienosuodtuspatruuna joka samalla tasoitti virtauksen koko biomassan päälle. Sitten tuli sihti, jonka läpi vesi valui varsinaisten biomassojen päälle.
Toi Eheim taas oli ainakin täällä Suomessa hinnoiteltu siihen kastiin, että tavan pulliaisella ei ollut siihen mitään mielenkiintoa. Laite ei kovin pitkään markkinoilla ollutkaan.
Sera mulle kaikkein vieras.
Toi Eheim taas oli ainakin täällä Suomessa hinnoiteltu siihen kastiin, että tavan pulliaisella ei ollut siihen mitään mielenkiintoa. Laite ei kovin pitkään markkinoilla ollutkaan.
Sera mulle kaikkein vieras.
-
- Senior Member
- Viestit: 617
- Liittynyt: 00:15, 27.09.2013
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Kuusankoski
- Viesti:
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
Mageita systeemejä ollut.
Tämmönen tee se itse hemmo olis ihan onnessaan jos pääsisi käpäilemään ja kokeilemaan jotain tommosta antiikkia
Mahtaisikohan jostain löytyä noita niin voisi laittaa niitä tuonne baariin katseltavaksi?
Olisi myös mielenkiintoista tehdä artikkeli suodattimien kehityksestä.
Noista yläpuolella olevista tulee nykyiset ulkolaitasuodattimet (Hang-on filter) joista vain imuosa on akvaarion sisäpuolella. Itselleni ostin justiinsa Seachem Tidal 55 mallin mikä ei sitten mahtunutkaan siihen akvaarioon mihin sen meinasin laittaa. Olin laiska enkä vaivautunut katsomaan mahtuuko tuollaisen sujauttamaan räkin raosta vai ei, no eipä mahtunut
Tuo BioLife muistuttaa tekniikaltaan hieman tuota Seachem Tidalia, paskaakos sitä toimivaa syteemiä muuttamaan.
Tämmönen tee se itse hemmo olis ihan onnessaan jos pääsisi käpäilemään ja kokeilemaan jotain tommosta antiikkia

Mahtaisikohan jostain löytyä noita niin voisi laittaa niitä tuonne baariin katseltavaksi?
Olisi myös mielenkiintoista tehdä artikkeli suodattimien kehityksestä.
Noista yläpuolella olevista tulee nykyiset ulkolaitasuodattimet (Hang-on filter) joista vain imuosa on akvaarion sisäpuolella. Itselleni ostin justiinsa Seachem Tidal 55 mallin mikä ei sitten mahtunutkaan siihen akvaarioon mihin sen meinasin laittaa. Olin laiska enkä vaivautunut katsomaan mahtuuko tuollaisen sujauttamaan räkin raosta vai ei, no eipä mahtunut

Tuo BioLife muistuttaa tekniikaltaan hieman tuota Seachem Tidalia, paskaakos sitä toimivaa syteemiä muuttamaan.
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
Tuolla olisi Saksassa Eheim Aquapuls myynnissä hintaan 35€:
https://www.ebay-kleinanzeigen.de/s-anz ... 4-138-2795
Siinä lukee, että postitus 4,95€ mutta Suomeen pitää varmaan pistää vähän lisää. Maksu pankkisiirrolla. Niitä on myynnissä peräti kaksi kappaletta.
Eheimin mainoksessa lukee, että suodattimessa on "rytminen vaihtuva kontakti ilman ja veden kanssa" ja "jatkuva hapen syöttö", jonka tuloksena 50% nopeampi ammoniuminpoisto (mainoksen mukaan).
BioLifen mainoksessa lukee "märkä/kuiva-valutussuodatin" ja että siinä on "kuiva-valutuskori, jossa vesi rikastetaan hapella".
Artikkeli suodatustekniikan kehityksestä olisi tosi mielenkiintoinen. Siihen voisi liittää mukaan myös veden vaihdon ja muun veden hoidon. 60-luvulle saakkahan vettä ei vaihdettu, vaan päinvastoin pidettiin tarkasti huolta siitä, ettei kallisarvoinen akvaariovesi mene hukkaan.
https://www.ebay-kleinanzeigen.de/s-anz ... 4-138-2795
Siinä lukee, että postitus 4,95€ mutta Suomeen pitää varmaan pistää vähän lisää. Maksu pankkisiirrolla. Niitä on myynnissä peräti kaksi kappaletta.
Eheimin mainoksessa lukee, että suodattimessa on "rytminen vaihtuva kontakti ilman ja veden kanssa" ja "jatkuva hapen syöttö", jonka tuloksena 50% nopeampi ammoniuminpoisto (mainoksen mukaan).
BioLifen mainoksessa lukee "märkä/kuiva-valutussuodatin" ja että siinä on "kuiva-valutuskori, jossa vesi rikastetaan hapella".
Artikkeli suodatustekniikan kehityksestä olisi tosi mielenkiintoinen. Siihen voisi liittää mukaan myös veden vaihdon ja muun veden hoidon. 60-luvulle saakkahan vettä ei vaihdettu, vaan päinvastoin pidettiin tarkasti huolta siitä, ettei kallisarvoinen akvaariovesi mene hukkaan.
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
No nythän on paprikat! Tuohan on suorastaan jo irstas virne

80L, 300L, chowi neiti ja corgi poika.
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
Hämärä muistukuva on, että tuo aquapuls tuli markkinoille samaan aikaan kun ensimmäiset ulkopuoliset märkä/kuiva suodattimet. Suodatusmassana noissa käytettiin sillon ehfisubstrat fein nimistä massaa. Se oli siis nykyisen substrat pro:n edeltäjä.
-
- Junior Member
- Viestit: 128
- Liittynyt: 22:47, 04.04.2011
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Oulu
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
Mielenkiintoisia kapistuksia!
Itselläni on asennusta odottelemassa se iso ulkopönttöön rakennettu Eheim märkä/kuiva-suodatin (2229). Jahka saan kolmannen tankin silikonit vaihdettua, laitan vehkeen tulille. Pari samanlaista on varaosiksikin 


Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
Tuokaan ei ole tainnut olla tuotannossa vuosikausiin enää. Onko tänään enää mitään kaupallista valutussuodattimen tyyppistä saatavana?
-
- Junior Member
- Viestit: 128
- Liittynyt: 22:47, 04.04.2011
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Oulu
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
Noita 2229:jä kyllä saa saksanmaalta Ebaysta ja Ebay Kleinanzeigenista aika helpolla. Myöskin sellaisia, jotka on olleet hyvällä huollolla ja sisältävät sen uusitun kohojärjestelmän, joka ei vety.
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
Veikkaanpa että näiden poistumiseen tuotannosta ovat vaikuttaneet pikeminkin kaupalliset syyt kuin toimimattomuus: ovat olleet liian kalliita ja kysyntä on ollut vähäistä. Itsellä oli aikoinaan omatekemä valutussuodatin 450-litraisessa ja se hoiti hommansa todella hyvin.
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
Yksi esimerkki, miten näkemys suodattimen toiminnasta ja merkityksestä on muuttunut vuosikymmenten aikana.
Selasin nostalgiasyistä Otavan Suurta Ensyklopediaa 70-luvulta. Artikkelissa "Akvaario" kerrotaan suodatuksesta seuraavaa:
(Nykykäsityksen mukaan suodatinta EI SAA sulkea tunneiksi.)
Selasin nostalgiasyistä Otavan Suurta Ensyklopediaa 70-luvulta. Artikkelissa "Akvaario" kerrotaan suodatuksesta seuraavaa:
Eli biologinen suodatus ja typen kierto näyttää olleen täysin tuntematonta. Artikkelin on kirjoittanut peräti Markku Varjo.Trooppisessa suolattoman veden akvaariossa vaahtomuovinen sisäsuodatin on tehokkain ja kätevin. Se pystyy hapettamaan veden tehokkaasti, kerää leijuvat roskat ja levät vedestä ja puhdistaa jopa bakteerisamennuksen. Kasvien kasvun edistämiseksi on hyvä sulkea suodatin päivällä muutamaksi tunniksi.
(Nykykäsityksen mukaan suodatinta EI SAA sulkea tunneiksi.)
-
- Junior Member
- Viestit: 128
- Liittynyt: 22:47, 04.04.2011
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Oulu
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
Heh, näitä nostalgiapläjäyksiä on mukava lueskella toisinaan.kr70 kirjoitti: ↑00:56, 11.07.2021 Yksi esimerkki, miten näkemys suodattimen toiminnasta ja merkityksestä on muuttunut vuosikymmenten aikana.
Selasin nostalgiasyistä Otavan Suurta Ensyklopediaa 70-luvulta. Artikkelissa "Akvaario" kerrotaan suodatuksesta seuraavaa:
Eli biologinen suodatus ja typen kierto näyttää olleen täysin tuntematonta. Artikkelin on kirjoittanut peräti Markku Varjo.Trooppisessa suolattoman veden akvaariossa vaahtomuovinen sisäsuodatin on tehokkain ja kätevin. Se pystyy hapettamaan veden tehokkaasti, kerää leijuvat roskat ja levät vedestä ja puhdistaa jopa bakteerisamennuksen. Kasvien kasvun edistämiseksi on hyvä sulkea suodatin päivällä muutamaksi tunniksi.
(Nykykäsityksen mukaan suodatinta EI SAA sulkea tunneiksi.)
Ja tottahan tuo, ei saa sulkea tunneiksi. Olen siinä käsityksessä, että varsinkin ulkosuodatin on tässä suhteessa herkkä kapistus, tai paremminkin se bakteerikanta joka massoissa elää. Mutta sisäsuodattimen kyllä voi sulkea tunniksi kerrallaan. Tätä tekee monikin automatiikan avulla, erityisesti kalojen ruokinta-aikaan tehokkaammat sisäsuodattimet monesti sammutetaan (vaikkapa Eheim 2252). Toinen pätevä syy on se, että halutaan muuttuvia virtauksia, jolloin kalojen jätökset ja roskapartikkelit eivät niinkään pääse kasautumaan jonnekin (yleensä vaikeapääsyiseen paikkaan), vaan joutuvat virtauksien mukana suodattimiin.
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
Ulkosuodattimelle annetaan usein tunti maksimiajaksi, jonka saisi olla pois päältä. En tiedä, perustuuko mittauksiin. Olen pitänyt vähän yli tunnin parhaillaan pois päältä enkä ole haittavaikutuksia havainnut. Sisäsuodatin ei ole niin herkkä, koska suodatinmassoilla on parempi yhteys akvaarioveteen ja sitä myötä parempi hapensaanti, mutta kerran olen kolmeksi tunniksi unohtanut sisäsuodattimen pois päältä ja seurauksena oli massiivinen nitriittipiikki, joten kyllä sisäsuodattimenkin kanssa kannattaa olla tarkkana.
-
- Junior Member
- Viestit: 71
- Liittynyt: 13:54, 22.02.2020
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Nainen
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
Poikien suuri askartelukirja vuodelta 1966 (WSOY, Waldemar Bühle) kertoo akvaariosta mm. seuraavaa: ”…riittävät aluksi pienehkötkin lasialtaat mainiosti; 30 cm x 20 cm x 20 cm:n kokoisia on saatavana melko halvalla. On jopa parempikin jakaa kalat useihin pieniin astioihin, koska eri lajien ei tulisi varsinkaan kutuaikana elää yhdessä.” Kaloiksi suositellaan rautakalaa, mutua ja ahventa, mutta eläinkaupasta voi myös ostaa eksoottisia kaloja kuten synnyttävät hammaskarpit ja labyrinttikalat.
Hoidosta todetaan, että ”kesällä tai korkeiden huonelämpötilojen vallitessa vesi pian väljähtyy, ts. sen happipitoisuus, joka on kaloille välttämätön, pienenee. Tämän ehkäisemiseksi pidetään happipitoisuus tasaisena puhaltamalla veteen aika ajoin ilmaa. [-] Yksinkertainen korvikepumppu saadaan polkupyörän sisäkumista, johon liitetään ohut kumiletku sen jälkeen kun siitä on poistettu venttiili. Pumpattuamme kumin täyteen ilmaa kiinnitämme sen päähän lyhyen viistotun puutulpan ja ripustamme sen akvaarioon. Polkupyörän sisäkumin asemesta voidaan myös käyttää jalkapallon sisäkumia.” Kolmantena vaihtoehtona pumpuksi tarjotaan teknisesti vaativampaa rakennelmaa, jossa keksilaatikosta tehdään paineilmasäiliö.
Hoidosta todetaan, että ”kesällä tai korkeiden huonelämpötilojen vallitessa vesi pian väljähtyy, ts. sen happipitoisuus, joka on kaloille välttämätön, pienenee. Tämän ehkäisemiseksi pidetään happipitoisuus tasaisena puhaltamalla veteen aika ajoin ilmaa. [-] Yksinkertainen korvikepumppu saadaan polkupyörän sisäkumista, johon liitetään ohut kumiletku sen jälkeen kun siitä on poistettu venttiili. Pumpattuamme kumin täyteen ilmaa kiinnitämme sen päähän lyhyen viistotun puutulpan ja ripustamme sen akvaarioon. Polkupyörän sisäkumin asemesta voidaan myös käyttää jalkapallon sisäkumia.” Kolmantena vaihtoehtona pumpuksi tarjotaan teknisesti vaativampaa rakennelmaa, jossa keksilaatikosta tehdään paineilmasäiliö.

-
- Junior Member
- Viestit: 175
- Liittynyt: 07:51, 18.05.2022
- Akvaarioseurat: Tampereen Akvaarioseura
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa


Ahvenia 30 cm kippoon


"Keksilaatikosta paineilmasäiliö"


-
- Junior Member
- Viestit: 128
- Liittynyt: 22:47, 04.04.2011
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Oulu
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
Suunnilleen näin olen minäkin käsittänyt.kr70 kirjoitti: ↑17:41, 20.10.2024 Ulkosuodattimelle annetaan usein tunti maksimiajaksi, jonka saisi olla pois päältä. En tiedä, perustuuko mittauksiin. Olen pitänyt vähän yli tunnin parhaillaan pois päältä enkä ole haittavaikutuksia havainnut. Sisäsuodatin ei ole niin herkkä, koska suodatinmassoilla on parempi yhteys akvaarioveteen ja sitä myötä parempi hapensaanti, mutta kerran olen kolmeksi tunniksi unohtanut sisäsuodattimen pois päältä ja seurauksena oli massiivinen nitriittipiikki, joten kyllä sisäsuodattimenkin kanssa kannattaa olla tarkkana.
Mulla on IKS Aquastar -akvaariotietokone ja valtava määrä sen lisälaitteita sekä härpättimiä odottelemassa laatikoissa. Hommasin käytetyn ison setin jokin aika sitten. Aion laittaa sen tulille ja ohjaamaan sisäsuodattimia, UV-sterilisaattoria ja ilmapumppua (jos sen käyttöön laitan). Ajatus on, että virtauksien vaihtelulla saa hyvän tuloksen jätösten suodattimiin päätymisen suhteen. Ja myös toki näin pörssisähkön käyttäjänä ohjata osa kulutuksesta pois kalliimmilta (klo 7-10 ja 16-21) tunneilta. UV-sterilisaattori olisi päällä vain halpoina yön tunteina, 8 tai max. 12 tuntia, kun taas sisäsuodattimet muutoin koko ajan päällä mutta noiden kalliiden sähkötuntien aikana vain joka toinen tunti päällä.
Samalla tieysti laitan akvaariovalojen kello-ohjauksen Aquastarin hommaksi, ja pääsen eroon noista nykyisistä mekaanisista kellokatkaisijoista.
Edit: mainioita nuo ssartzukan ja neomarican muistelukset ym.

Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
Tuostahan voisit kirjoittaa tänne kokonaisen projektin tai ainakin raportin, miten siinä kävi.
En tiedä, onko UV:n ja suodattimen kytkeminen yhtenään pois ja päälle hyvä idea. Sähköä kyllä säästyy, mutta UV-lamppua kuluttaa jokainen päälle kytkeminen. Se vanhenee paljon nopeammin, jos se kytketään joka päivä uudestaan päälle. Voi olla, että sähkön säästöt hupenee UV-lamppukuluihin. Ei varmaan muutaman watin takia kannata kikkailla. Yleensä suositellaan, että UV on koko ajan päällä (paitsi tietysti silloin, jos läpivirtaus keskeytyy pidemmäksi aikaa).
Suodatin ei kulu päälle kytkemisestä, mutta voisi kuvitella, ettei bakteerikasvuston kehitys ole ihanteellista, jos suodatin on usein poissa päältä eli vähän väliä ovat tunnin ilman happea. Muuttuvat virtaukset kannattaisi ehkä mielummin toteuttaa virtauspumpuilla.
En tiedä, onko UV:n ja suodattimen kytkeminen yhtenään pois ja päälle hyvä idea. Sähköä kyllä säästyy, mutta UV-lamppua kuluttaa jokainen päälle kytkeminen. Se vanhenee paljon nopeammin, jos se kytketään joka päivä uudestaan päälle. Voi olla, että sähkön säästöt hupenee UV-lamppukuluihin. Ei varmaan muutaman watin takia kannata kikkailla. Yleensä suositellaan, että UV on koko ajan päällä (paitsi tietysti silloin, jos läpivirtaus keskeytyy pidemmäksi aikaa).
Suodatin ei kulu päälle kytkemisestä, mutta voisi kuvitella, ettei bakteerikasvuston kehitys ole ihanteellista, jos suodatin on usein poissa päältä eli vähän väliä ovat tunnin ilman happea. Muuttuvat virtaukset kannattaisi ehkä mielummin toteuttaa virtauspumpuilla.
-
- Junior Member
- Viestit: 128
- Liittynyt: 22:47, 04.04.2011
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Oulu
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
No, se UV, joka tässä tulisi kyseeseen, on 55W De Bary, joten ei ihan parista watista ole kysekr70 kirjoitti: ↑23:09, 24.10.2024 Tuostahan voisit kirjoittaa tänne kokonaisen projektin tai ainakin raportin, miten siinä kävi.
En tiedä, onko UV:n ja suodattimen kytkeminen yhtenään pois ja päälle hyvä idea. Sähköä kyllä säästyy, mutta UV-lamppua kuluttaa jokainen päälle kytkeminen. Se vanhenee paljon nopeammin, jos se kytketään joka päivä uudestaan päälle. Voi olla, että sähkön säästöt hupenee UV-lamppukuluihin. Ei varmaan muutaman watin takia kannata kikkailla. Yleensä suositellaan, että UV on koko ajan päällä (paitsi tietysti silloin, jos läpivirtaus keskeytyy pidemmäksi aikaa).
Suodatin ei kulu päälle kytkemisestä, mutta voisi kuvitella, ettei bakteerikasvuston kehitys ole ihanteellista, jos suodatin on usein poissa päältä eli vähän väliä ovat tunnin ilman happea. Muuttuvat virtaukset kannattaisi ehkä mielummin toteuttaa virtauspumpuilla.

Sisäsuodattimet eli Eheim 2252:set ovat tässä tapauksessa puhtaasti roskakerääjiä, joten bakteerikasvuston ei tarvitse niissä olla aivan ihanteellisessa kunnossa. Tuossa 1350 litran tankissa on kuitenkin kaksi Eheim 2080 ulkosuodatinta, joten biologinen suodatus hoituu niiden kautta vähintäänkin riittävän hyvin.
Ja käytössä olevat virtauspumput sattuvat olemaan sellaisia Tunzen malleja, joista erikseen sanotaan, etteivät sovellu sammutteluun ja käynnistelyyn. Joten niitä ei voi käyttää tähän haluamaani tarkoitukseen.
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
No sitten selkeä säästökohde on reilusti heikomman UV-lampun käyttö. Jostain olen lukenut tutkimuksen, että UV:n sammuttamisen jälkeen bakteeritiheys nousee ennalleen vuorokaudessa. Eli verrattuna tilanteeseen, että UV:ta ei käytetä. Siten luulen, että yhtämittainen käyttö heikommalla lampulla tuottaa paremman tuloksen kuin pari päivää viikossa ylitehokkaalla.
-
- Junior Member
- Viestit: 128
- Liittynyt: 22:47, 04.04.2011
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Oulu
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
No, UV-sterilisaattori nyt on tuon tehoinen, joten sillä mennään. Muistatko missä tuo lukemasi selvitys oli? Ja oliko puolueettoman tahon tekemä, vaiko jonkin näitä vermeitä valmistavan firman?
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
Löysin sen muutaman minuutin etsimisen jälkeen. Se on privaattiakvaristin tekemä täällä:
https://5m3.de/steuerung/uv-c-klaerer/k ... bestimmung
Bakteeritiheyden mittayksikkö on tässä KBE/ml (KBE=Koloniebildende Einheit, enkuksi colony-forming unit, en tiiä mitä suomeksi). Tulokset näkyvät kymmenen potensseina.
UV-lampun ollessa päällä bakteeritiheys oli 100 KBE/ml. Sitten UV sammutettiin ja mitattiin kuinka nopeasti bakteeritiheys nousee:
2 h jälk. 1000 KBE/ml
4 h jälk. 1000-10.000 KBE/ml
6 h jälk. 1000-10.000 KBE/ml
12 h jälk. 10.000 KBE/ml
24 h jälk. 100.000 KBE/ml
Myöhemmin sanotaan, että lopullinen bakteeritiheys saavutetaan viimeistään 48 h jälk. ja se on 100.000-1.000.000 KBE/ml, joten en muistanut ihan oikein tuloksia.
Kun UV laitetaan takaisin päälle arvosta 100.000 KBE/ml, saavutetaan alkuperäinen arvo 100 KBE/ml 24 h päästä.
https://5m3.de/steuerung/uv-c-klaerer/k ... bestimmung
Bakteeritiheyden mittayksikkö on tässä KBE/ml (KBE=Koloniebildende Einheit, enkuksi colony-forming unit, en tiiä mitä suomeksi). Tulokset näkyvät kymmenen potensseina.
UV-lampun ollessa päällä bakteeritiheys oli 100 KBE/ml. Sitten UV sammutettiin ja mitattiin kuinka nopeasti bakteeritiheys nousee:
2 h jälk. 1000 KBE/ml
4 h jälk. 1000-10.000 KBE/ml
6 h jälk. 1000-10.000 KBE/ml
12 h jälk. 10.000 KBE/ml
24 h jälk. 100.000 KBE/ml
Myöhemmin sanotaan, että lopullinen bakteeritiheys saavutetaan viimeistään 48 h jälk. ja se on 100.000-1.000.000 KBE/ml, joten en muistanut ihan oikein tuloksia.
Kun UV laitetaan takaisin päälle arvosta 100.000 KBE/ml, saavutetaan alkuperäinen arvo 100 KBE/ml 24 h päästä.
Re: Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa
Selailin muutamia säilyttämiäni 80-luvuna Akvaariolehtiä. Vuonna 1982 Markku Varjo kirjoittaa, että suodatin pitää puhdistaa 2-3 vkon välein, jottei se mene tukkoon. Näin ne suositukset muuttuvat.