Hämmästyttäviä suodattimia 30 v takaa

[kr70]

Mulla on tässä meneillään urakka selata ja osittain lukeakin läpi iso kasa saksalaisia akvaariolehtiä 80-luvun lopusta noin vuoteen 2010 saakka. Parhaillaan on menossa vuosi 1993. Hämmästyttävää, millaisia suodattimia mainostetaan näissä lehdissä. Alla on Eheimin ja Hagenin (Fluvalin valmistaja) valutussisäsuodattimet.

Nuolista on vähän vaikea saada selvää, kuinka vesi ja ilma menevät suodattimissa, mutta tekstistä on ihan selvää, että kyseessä on tietynlaiset valutussuodattimet. Muistaako joku tällaiset? Nykyään ei varmaan tällaisia ole enää kaupan? Muutenkin 30 v sitten valutussuodattimia on hypetetty kovasti, rakennusohjeita on useita. Sittemmin nämä ovat kai menneet pois muodista. Hyödyt eivät kai sittenkään oikeuttaneet tilaa vievää konstruktiota?

Tässä on Seran denitraattori, jonka tarkoitus on poistaa vedestä nitraatti pelkistämällä se kaasumaiseksi typeksi. Nykyään on tarjolla monimutkaisia ja kalliitta nitraattisuodattimia mutta tällaisia yksinkertaisia ei taida olla. Eiköhän ole toiminut?

Nykyisestä perspektiivistä tuntuu huvittavalta, millaista riitelyä on 30 v sitten käyty siitä, mitä biologinen suodatin ylipäätään pystyy tekemään. Lehtien keskustelupalstoilla on käyty lähes henkilökohtaisuuksiin menevää riitelyä/v*ttuilua mahdollisimman vaikeilla tieteellisillä termeillä höystettynä. Tuntuu olleen 3 koulukuntaa: 1. Oikein mitoitettu biologinen suodatin pystyy hajottamaan kaikki haitta-aineet; mikään ei rikastu akvaariossa, 2. Biologinen suodatin pystyy hajottamaan osan haitta-aineista vaarattomammiksi (nykyään vallalla oleva näkemys), 3. Koko biologinen suodatus on plaseboa; suodattimet ovat niin pieniä, etteivät ne saa mitään aikaan; paras biologinen suodatus on 1/4-1/3 vedenvaihto 2 vkon välein (huomaa vaihdettavan määrän vähäisyys!).

[toukopouko]

Hah, oma 90-luvun harrasteluni oli sen verran puuhastelua, ettei näistä ole ollut mitään tietoa. Mutta se täytyy sanoa, että harrastushan on edelleen sitten kuosissaan, tekniikka vähän muuttunut, väittely ei .

[GroH]

Kyllä ainakin Bio-Denitrator tuo hymyn neidin kasvoille!

[Teemu Salonen]

Muistan hyvin nuo kaikki yllä mainitut laitteet. Kahdesta tuollaisesta biolife suodattimesta on on ihan omakohtaistakin kokemusta. Se oli ainut, joka hintaluokassaan oli tavallisen kuolevaisen ostettavissa. En ota kantaa sen suodatuskykyyn, mutta laite itessään oli ihan täysi susi. Toiminta-ajatus tuossa kyllä oli ihan näppärä.Akvaariosta vesi meni ensin ison vaahvomuovipatruunan läpi josta se suuntasi pumppuun. Pumpusta oli ohivirtaus takaisin ylös jossa ensimmäisenä hienosuodtuspatruuna joka samalla tasoitti virtauksen koko biomassan päälle. Sitten tuli sihti, jonka läpi vesi valui varsinaisten biomassojen päälle.

Toi Eheim taas oli ainakin täällä Suomessa hinnoiteltu siihen kastiin, että tavan pulliaisella ei ollut siihen mitään mielenkiintoa. Laite ei kovin pitkään markkinoilla ollutkaan.

Sera mulle kaikkein vieras.

[Kaituli]

Mageita systeemejä ollut.
Tämmönen tee se itse hemmo olis ihan onnessaan jos pääsisi käpäilemään ja kokeilemaan jotain tommosta antiikkia
Mahtaisikohan jostain löytyä noita niin voisi laittaa niitä tuonne baariin katseltavaksi?
Olisi myös mielenkiintoista tehdä artikkeli suodattimien kehityksestä.

Noista yläpuolella olevista tulee nykyiset ulkolaitasuodattimet (Hang-on filter) joista vain imuosa on akvaarion sisäpuolella. Itselleni ostin justiinsa Seachem Tidal 55 mallin mikä ei sitten mahtunutkaan siihen akvaarioon mihin sen meinasin laittaa. Olin laiska enkä vaivautunut katsomaan mahtuuko tuollaisen sujauttamaan räkin raosta vai ei, no eipä mahtunut
Tuo BioLife muistuttaa tekniikaltaan hieman tuota Seachem Tidalia, paskaakos sitä toimivaa syteemiä muuttamaan.

[kr70]

Tuolla olisi Saksassa Eheim Aquapuls myynnissä hintaan 35€:
https://www.ebay-kleinanzeigen.de/s-anz ... 4-138-2795

Siinä lukee, että postitus 4,95€ mutta Suomeen pitää varmaan pistää vähän lisää. Maksu pankkisiirrolla. Niitä on myynnissä peräti kaksi kappaletta.

Eheimin mainoksessa lukee, että suodattimessa on "rytminen vaihtuva kontakti ilman ja veden kanssa" ja "jatkuva hapen syöttö", jonka tuloksena 50% nopeampi ammoniuminpoisto (mainoksen mukaan).

BioLifen mainoksessa lukee "märkä/kuiva-valutussuodatin" ja että siinä on "kuiva-valutuskori, jossa vesi rikastetaan hapella".

Artikkeli suodatustekniikan kehityksestä olisi tosi mielenkiintoinen. Siihen voisi liittää mukaan myös veden vaihdon ja muun veden hoidon. 60-luvulle saakkahan vettä ei vaihdettu, vaan päinvastoin pidettiin tarkasti huolta siitä, ettei kallisarvoinen akvaariovesi mene hukkaan.

[kr70]

Kyllä ainakin Bio-Denitrator tuo hymyn neidin kasvoille!

Sera-tytön kasvoille toivat hymyn myös Seran sapuskoissa olevat runsaat vihannekset.

[GroH]

Kyllä ainakin Bio-Denitrator tuo hymyn neidin kasvoille!

Sera-tytön kasvoille toivat hymyn myös Seran sapuskoissa olevat runsaat vihannekset.


sera-ruoka.jpeg

No nythän on paprikat! Tuohan on suorastaan jo irstas virne

[Teemu Salonen]

Hämärä muistukuva on, että tuo aquapuls tuli markkinoille samaan aikaan kun ensimmäiset ulkopuoliset märkä/kuiva suodattimet. Suodatusmassana noissa käytettiin sillon ehfisubstrat fein nimistä massaa. Se oli siis nykyisen substrat pro:n edeltäjä.

[Boucicaut]

Mielenkiintoisia kapistuksia! Itselläni on asennusta odottelemassa se iso ulkopönttöön rakennettu Eheim märkä/kuiva-suodatin (2229). Jahka saan kolmannen tankin silikonit vaihdettua, laitan vehkeen tulille. Pari samanlaista on varaosiksikin

[kr70]

Tuokaan ei ole tainnut olla tuotannossa vuosikausiin enää. Onko tänään enää mitään kaupallista valutussuodattimen tyyppistä saatavana?

[Boucicaut]

Tuokaan ei ole tainnut olla tuotannossa vuosikausiin enää. Onko tänään enää mitään kaupallista valutussuodattimen tyyppistä saatavana?

Noita 2229:jä kyllä saa saksanmaalta Ebaysta ja Ebay Kleinanzeigenista aika helpolla. Myöskin sellaisia, jotka on olleet hyvällä huollolla ja sisältävät sen uusitun kohojärjestelmän, joka ei vety.

[lehtiju2]

Veikkaanpa että näiden poistumiseen tuotannosta ovat vaikuttaneet pikeminkin kaupalliset syyt kuin toimimattomuus: ovat olleet liian kalliita ja kysyntä on ollut vähäistä. Itsellä oli aikoinaan omatekemä valutussuodatin 450-litraisessa ja se hoiti hommansa todella hyvin.

[kr70]

Yksi esimerkki, miten näkemys suodattimen toiminnasta ja merkityksestä on muuttunut vuosikymmenten aikana.

Selasin nostalgiasyistä Otavan Suurta Ensyklopediaa 70-luvulta. Artikkelissa "Akvaario" kerrotaan suodatuksesta seuraavaa:

Trooppisessa suolattoman veden akvaariossa vaahtomuovinen sisäsuodatin on tehokkain ja kätevin. Se pystyy hapettamaan veden tehokkaasti, kerää leijuvat roskat ja levät vedestä ja puhdistaa jopa bakteerisamennuksen. Kasvien kasvun edistämiseksi on hyvä sulkea suodatin päivällä muutamaksi tunniksi.

Eli biologinen suodatus ja typen kierto näyttää olleen täysin tuntematonta. Artikkelin on kirjoittanut peräti Markku Varjo.

(Nykykäsityksen mukaan suodatinta EI SAA sulkea tunneiksi.)

[Boucicaut]

Yksi esimerkki, miten näkemys suodattimen toiminnasta ja merkityksestä on muuttunut vuosikymmenten aikana.

Selasin nostalgiasyistä Otavan Suurta Ensyklopediaa 70-luvulta. Artikkelissa "Akvaario" kerrotaan suodatuksesta seuraavaa:

Trooppisessa suolattoman veden akvaariossa vaahtomuovinen sisäsuodatin on tehokkain ja kätevin. Se pystyy hapettamaan veden tehokkaasti, kerää leijuvat roskat ja levät vedestä ja puhdistaa jopa bakteerisamennuksen. Kasvien kasvun edistämiseksi on hyvä sulkea suodatin päivällä muutamaksi tunniksi.

Eli biologinen suodatus ja typen kierto näyttää olleen täysin tuntematonta. Artikkelin on kirjoittanut peräti Markku Varjo.

(Nykykäsityksen mukaan suodatinta EI SAA sulkea tunneiksi.)

Heh, näitä nostalgiapläjäyksiä on mukava lueskella toisinaan.

Ja tottahan tuo, ei saa sulkea tunneiksi. Olen siinä käsityksessä, että varsinkin ulkosuodatin on tässä suhteessa herkkä kapistus, tai paremminkin se bakteerikanta joka massoissa elää. Mutta sisäsuodattimen kyllä voi sulkea tunniksi kerrallaan. Tätä tekee monikin automatiikan avulla, erityisesti kalojen ruokinta-aikaan tehokkaammat sisäsuodattimet monesti sammutetaan (vaikkapa Eheim 2252). Toinen pätevä syy on se, että halutaan muuttuvia virtauksia, jolloin kalojen jätökset ja roskapartikkelit eivät niinkään pääse kasautumaan jonnekin (yleensä vaikeapääsyiseen paikkaan), vaan joutuvat virtauksien mukana suodattimiin.

[kr70]

Ulkosuodattimelle annetaan usein tunti maksimiajaksi, jonka saisi olla pois päältä. En tiedä, perustuuko mittauksiin. Olen pitänyt vähän yli tunnin parhaillaan pois päältä enkä ole haittavaikutuksia havainnut. Sisäsuodatin ei ole niin herkkä, koska suodatinmassoilla on parempi yhteys akvaarioveteen ja sitä myötä parempi hapensaanti, mutta kerran olen kolmeksi tunniksi unohtanut sisäsuodattimen pois päältä ja seurauksena oli massiivinen nitriittipiikki, joten kyllä sisäsuodattimenkin kanssa kannattaa olla tarkkana.

[Ssartzukka]

Poikien suuri askartelukirja vuodelta 1966 (WSOY, Waldemar Bühle) kertoo akvaariosta mm. seuraavaa: ”…riittävät aluksi pienehkötkin lasialtaat mainiosti; 30 cm x 20 cm x 20 cm:n kokoisia on saatavana melko halvalla. On jopa parempikin jakaa kalat useihin pieniin astioihin, koska eri lajien ei tulisi varsinkaan kutuaikana elää yhdessä.” Kaloiksi suositellaan rautakalaa, mutua ja ahventa, mutta eläinkaupasta voi myös ostaa eksoottisia kaloja kuten synnyttävät hammaskarpit ja labyrinttikalat.

Hoidosta todetaan, että ”kesällä tai korkeiden huonelämpötilojen vallitessa vesi pian väljähtyy, ts. sen happipitoisuus, joka on kaloille välttämätön, pienenee. Tämän ehkäisemiseksi pidetään happipitoisuus tasaisena puhaltamalla veteen aika ajoin ilmaa. [-] Yksinkertainen korvikepumppu saadaan polkupyörän sisäkumista, johon liitetään ohut kumiletku sen jälkeen kun siitä on poistettu venttiili. Pumpattuamme kumin täyteen ilmaa kiinnitämme sen päähän lyhyen viistotun puutulpan ja ripustamme sen akvaarioon. Polkupyörän sisäkumin asemesta voidaan myös käyttää jalkapallon sisäkumia.” Kolmantena vaihtoehtona pumpuksi tarjotaan teknisesti vaativampaa rakennelmaa, jossa keksilaatikosta tehdään paineilmasäiliö.

[Neomarica]

On nää kyllä mainioita.

Ahvenia 30 cm kippoon Mutuja (eli masseja Etelä-Karjalalaisittain) meilläkin oli vähän väliä pentuna kun niitä pyydystettiin parvina haavilla Saimaalta kalasyöteiksi. Noh muutaman päivän pidettiin tyyliin jossain ämpärissä, ja surutta sitten vietiin niitä paikalliselle soramontulle kun ajateltiin, että ne pitää päästää takaisin vapaaksi, kun niille ei ole muuta ruokaa kuin kaurahiutaleet, eikä kukaan just silloin ollut menossa "järvelle". Voi tsiisus, niitä elää varmaan tänä päivänäkin siellä Lapsena ainakin muistan nähneeni niitä rantavesissä kun käytiin uimassa, eikä niitä kyllä sinne mistään muualta päässyt kuin vietynä (Oli siellä kyllä siis muitakin kaloja, ahvenia jne). Nykyään tulis kyllä hirvee haloo ja ihan aiheestakin, mutta silloin ketään ei olisi voinut vähempää kiinnostaa.

"Keksilaatikosta paineilmasäiliö"

[Boucicaut]

Ulkosuodattimelle annetaan usein tunti maksimiajaksi, jonka saisi olla pois päältä. En tiedä, perustuuko mittauksiin. Olen pitänyt vähän yli tunnin parhaillaan pois päältä enkä ole haittavaikutuksia havainnut. Sisäsuodatin ei ole niin herkkä, koska suodatinmassoilla on parempi yhteys akvaarioveteen ja sitä myötä parempi hapensaanti, mutta kerran olen kolmeksi tunniksi unohtanut sisäsuodattimen pois päältä ja seurauksena oli massiivinen nitriittipiikki, joten kyllä sisäsuodattimenkin kanssa kannattaa olla tarkkana.

Suunnilleen näin olen minäkin käsittänyt.

Mulla on IKS Aquastar -akvaariotietokone ja valtava määrä sen lisälaitteita sekä härpättimiä odottelemassa laatikoissa. Hommasin käytetyn ison setin jokin aika sitten. Aion laittaa sen tulille ja ohjaamaan sisäsuodattimia, UV-sterilisaattoria ja ilmapumppua (jos sen käyttöön laitan). Ajatus on, että virtauksien vaihtelulla saa hyvän tuloksen jätösten suodattimiin päätymisen suhteen. Ja myös toki näin pörssisähkön käyttäjänä ohjata osa kulutuksesta pois kalliimmilta (klo 7-10 ja 16-21) tunneilta. UV-sterilisaattori olisi päällä vain halpoina yön tunteina, 8 tai max. 12 tuntia, kun taas sisäsuodattimet muutoin koko ajan päällä mutta noiden kalliiden sähkötuntien aikana vain joka toinen tunti päällä.

Samalla tieysti laitan akvaariovalojen kello-ohjauksen Aquastarin hommaksi, ja pääsen eroon noista nykyisistä mekaanisista kellokatkaisijoista.

Edit: mainioita nuo ssartzukan ja neomarican muistelukset ym.

[kr70]

Tuostahan voisit kirjoittaa tänne kokonaisen projektin tai ainakin raportin, miten siinä kävi.

En tiedä, onko UV:n ja suodattimen kytkeminen yhtenään pois ja päälle hyvä idea. Sähköä kyllä säästyy, mutta UV-lamppua kuluttaa jokainen päälle kytkeminen. Se vanhenee paljon nopeammin, jos se kytketään joka päivä uudestaan päälle. Voi olla, että sähkön säästöt hupenee UV-lamppukuluihin. Ei varmaan muutaman watin takia kannata kikkailla. Yleensä suositellaan, että UV on koko ajan päällä (paitsi tietysti silloin, jos läpivirtaus keskeytyy pidemmäksi aikaa).

Suodatin ei kulu päälle kytkemisestä, mutta voisi kuvitella, ettei bakteerikasvuston kehitys ole ihanteellista, jos suodatin on usein poissa päältä eli vähän väliä ovat tunnin ilman happea. Muuttuvat virtaukset kannattaisi ehkä mielummin toteuttaa virtauspumpuilla.

[Boucicaut]

Tuostahan voisit kirjoittaa tänne kokonaisen projektin tai ainakin raportin, miten siinä kävi.

En tiedä, onko UV:n ja suodattimen kytkeminen yhtenään pois ja päälle hyvä idea. Sähköä kyllä säästyy, mutta UV-lamppua kuluttaa jokainen päälle kytkeminen. Se vanhenee paljon nopeammin, jos se kytketään joka päivä uudestaan päälle. Voi olla, että sähkön säästöt hupenee UV-lamppukuluihin. Ei varmaan muutaman watin takia kannata kikkailla. Yleensä suositellaan, että UV on koko ajan päällä (paitsi tietysti silloin, jos läpivirtaus keskeytyy pidemmäksi aikaa).

Suodatin ei kulu päälle kytkemisestä, mutta voisi kuvitella, ettei bakteerikasvuston kehitys ole ihanteellista, jos suodatin on usein poissa päältä eli vähän väliä ovat tunnin ilman happea. Muuttuvat virtaukset kannattaisi ehkä mielummin toteuttaa virtauspumpuilla.

No, se UV, joka tässä tulisi kyseeseen, on 55W De Bary, joten ei ihan parista watista ole kyse Mutta nuo sytytykset/sammutukset tosiaan on asia, jota pitää hieman pohtia. Voi olla, että noin ylitehokkaan UV:n tapauksessa riittäisi jos se olisi päällä pari päivää per viikko. Näin sytytysten määräkin pysyisi kurissa.

Sisäsuodattimet eli Eheim 2252:set ovat tässä tapauksessa puhtaasti roskakerääjiä, joten bakteerikasvuston ei tarvitse niissä olla aivan ihanteellisessa kunnossa. Tuossa 1350 litran tankissa on kuitenkin kaksi Eheim 2080 ulkosuodatinta, joten biologinen suodatus hoituu niiden kautta vähintäänkin riittävän hyvin.

Ja käytössä olevat virtauspumput sattuvat olemaan sellaisia Tunzen malleja, joista erikseen sanotaan, etteivät sovellu sammutteluun ja käynnistelyyn. Joten niitä ei voi käyttää tähän haluamaani tarkoitukseen.

[kr70]

No sitten selkeä säästökohde on reilusti heikomman UV-lampun käyttö. Jostain olen lukenut tutkimuksen, että UV:n sammuttamisen jälkeen bakteeritiheys nousee ennalleen vuorokaudessa. Eli verrattuna tilanteeseen, että UV:ta ei käytetä. Siten luulen, että yhtämittainen käyttö heikommalla lampulla tuottaa paremman tuloksen kuin pari päivää viikossa ylitehokkaalla.

[Boucicaut]

No, UV-sterilisaattori nyt on tuon tehoinen, joten sillä mennään. Muistatko missä tuo lukemasi selvitys oli? Ja oliko puolueettoman tahon tekemä, vaiko jonkin näitä vermeitä valmistavan firman?

[kr70]

Löysin sen muutaman minuutin etsimisen jälkeen. Se on privaattiakvaristin tekemä täällä:
https://5m3.de/steuerung/uv-c-klaerer/k ... bestimmung

Bakteeritiheyden mittayksikkö on tässä KBE/ml (KBE=Koloniebildende Einheit, enkuksi colony-forming unit, en tiiä mitä suomeksi). Tulokset näkyvät kymmenen potensseina.

UV-lampun ollessa päällä bakteeritiheys oli 100 KBE/ml. Sitten UV sammutettiin ja mitattiin kuinka nopeasti bakteeritiheys nousee:
2 h jälk. 1000 KBE/ml
4 h jälk. 1000-10.000 KBE/ml
6 h jälk. 1000-10.000 KBE/ml
12 h jälk. 10.000 KBE/ml
24 h jälk. 100.000 KBE/ml
Myöhemmin sanotaan, että lopullinen bakteeritiheys saavutetaan viimeistään 48 h jälk. ja se on 100.000-1.000.000 KBE/ml, joten en muistanut ihan oikein tuloksia.

Kun UV laitetaan takaisin päälle arvosta 100.000 KBE/ml, saavutetaan alkuperäinen arvo 100 KBE/ml 24 h päästä.

[kr70]

Selailin muutamia säilyttämiäni 80-luvuna Akvaariolehtiä. Vuonna 1982 Markku Varjo kirjoittaa, että suodatin pitää puhdistaa 2-3 vkon välein, jottei se mene tukkoon. Näin ne suositukset muuttuvat.