Mitä on Suomessa enemmän kuin puhelinpylväitä? Merkonomeja.
Tunnustan, olen YO-merkonomi, kirjastolinjalta, niitä viimeisiä ennen kuin koko systeemi muuttui ammattikorkeakouluksi. Taisi juuri vaihtua kymmenen vutta sitten kun siirryttiin toiselle vuodelle - katseltiin niitä numerolukollisella salkulla varustettuja pitkätakkihippejä ja todettiin että ei kuulkaa juipit, me ei enää kuuluta joukkoon... Kirjastolinjalla on ollut aina sellainen kummallinen maine, ja kun sitä meidän porukkaa katsoi, ei voinut muuta kuin olla samaa mieltä.

Olisihan sitä neljän ällän papereilla kai parempaankin päässyt, mutta hittolainen kun valmistuttuaan ja työkokemuksen jäljiltä totesi pitävänsä työstä kuin hullu puurosta. Palkkakuoppa on hurja, kuten koko kunta-alalla, mutta tällä hetkellä minulle kuitenkin loppupeleissä merkitsee työn mielekkyys enemmän kuin rahapussin pulleus.
Kielipää on meidän perheessä aina ollut vahva, mutta saksan sijaan tuli valittua ranska kolmanneksi kieleksi aikanaan. Oma saksan kielen taitoni on korkkaritasoa, mutta ihmeesti siitä silti ymmärtää omin nokkineen ja hieman babelfishin avustamana. Tilaukset Saksasta sujuvat kyllä, mutta jarvij:n mainostamaa akvaristikieltä ei tässä nupissa vielä taivuteta. Englantia puhun kuulemma mukamas paremmin kuin syntyperäiset, Irlannissa olimme siskon kanssa jopa vaikeuksissa, kun eivät tahtoneet millään uskoa ettemme ole paikkakuntalaisia, vaan jostain Suomesta. "Saywha?! Pissoff and here's another pint'o'Guinness!"
Päädyin kuin päädyinkin "kiljattontätiksi", ja kymmenisen vuotta on nyt alalla vierähtänyt. Akvaario on ollut perheessä naskista asti, joten innostus kumpusi jo sieltä alitajuisesti. Alan lehdet ja kirjat on tullut töissä koluttua läpikotaisin, ja onpa harrastuksesta ollut hyötyäkin, kun asiakkaille on päässyt neuvomaan hyviä tietolähteitä ja varoittamaan niistä huonoista. (Esim. Bailey & Sandford: Suuri akvaariokirja, jota vastusteluistani huolimatta kuitenkin otettiin taloon. Liekö sekin parempi kuin ei mitään, mutta totuus on se, että suomenkielisestä, hyvästä ja edes jotenkin ajantasaisesta akvaariokirjallisuudesta on nykyään aivan huutava pula!) Lisäksi erilaiset tiedonhaun välineet ovat hyvin hallussa, eli osaan ja pystyn hakemaan tietoa muualtakin kuin netistä, aina ulkomaisia tietolähteitä myöten.