Hiilihappovettä akvaarioon?

[kwaak]

Heipsan! Kaikkihan tietävät tämän vissy vesi mainoksen missä laitettiin kultakala akvaariioon hiilihappo vettä? Aloin tässä tylsyydessä pähkäillä, että mitä haittaa oikeasti olisi siitä, JOS akvaarioon kaataisi hiilihappoista vettä? Kasvithan tarvitsevat hiilihappoa mutta mutta... En todellakaan ollut tekemässä tätä mutta kuhan mietiskelin

[nepis76]

Kaipa se hiilihappo haihtuisi melko pian pois. Niinhän siinä käy myös jo avatussa limsapullossakin, vaikka kuinka sulkisi korkin.

[Pullahiiri]

Niin itseasiassa se on hiilihappona niin kauan, kun pullon korkkia ei avata. Kun se avataan niin se muuttuu hiilidioksidiksi, jonka kuulee sihahduksena ja näkee kuplina nesteessä. Mutta siis joo. Kasvit eivät tarvitse hiilihappoa vaan hiilidioksidia. Hiilidioksidihan on suurina määrinä myrkyllistä kaloille ja ihmisillekin, hiilihappokin varmasti.

[malawi]

Hitto, kun lukee näitä hiilihappo/hiilidioksiidi jutut niin nehän on tosi mielenkiintoisia. Koulussa vihasin kemiaa, mutta nyt kun pystyn yhdistämään mun akvaarioharrastukseen ja miten voin edistää kasvien hyvinvointia niin mä ihan nautin tätä "opiskelua"!

[JG]

Tästä aiheestahan Takashi Amano kertoo kirjassaan "Nature aquarium world" book 1 hienon tarinan siitä, miten hän vissyä veteen kaatelemalla oivalsi koko homman jujun. Suosittelen lukemaan . Muutenkin tosi paljon mielenkiintoisia tarinoita siitä kun hän kertoo lapsuudestaan Niigatassa Japanin vuoristoseudulla josta innostus luontoon ja akvaariokasveihin on saanut alkunsa. Vaikka kirja on nimenomaan tunnettu upeasta kuvituksestaan ja lay-outistaan, kannattaa jututkin lukea jos vähänkään englantia taitaa. Omaksi ostettuna taitaa olla aika kallis, mutta ainakin isompien kaupunkien kirjastoista pitäisi löytyä.

[siika-2kg]

Tässä olisi linkki jossa asiat käy ilmi aika selkeästi ja helposti ymmärrettävästi.

Hiilidioksidi reagoi veden kanssa muodostaen
hiilihappoa, joka on vesiliukoinen yhdiste.
Hiilihappo hajoaa vedessä kuitenkin
pikkuhiljaa takaisin hiilidioksidiksi ja poistuu
kaasumaisena aineena ilmaan.
...
Miten voisit poistaa hiilidioksidin mehustasi? Keksi kolme tapaa ja testaa niitä?
Kolme tapaa: Keittäminen(mikrossa tai levyllä), ravistaminen, puhaltamalla juomaan pillillä ilmaa, kokeilemalla sekoittamista pilleillä
...
Keittämällä saadaan aikaan hiilihapotonta juomaa, koska lämpötilan nostaminen vähentää hiilihapon sitoutumista veteen ja hiilihappo hajoaa nopeasti hiilidioksidiksi ja vedeksi. Kun juoma on kiehunut hetken, on lähes kaikki hiilidioksidi poistunut nesteestä.

http://www.helsinki.fi/kemianluokka/mat ... _ope_y.pdf

Hiilidioksidi eli CO2 on puhtaana kaasuna tappavaa myrkkyä ihmiselle. Kalat alkavat kärsiä yli 25mg/l CO2-pitoisuuksista (jopa kuolevat riittävän suurissa pitoisuuksissa) ja hyvä arvo olisi alle 20mg/l. Ilmassa CO2:sta on n. 0,03 % ja akvaarion vedessä toivon mukaan 5 - 20 mg/l. Hiilihappo taas on happo nimensä mukaisesti (vaikkakin heikko happo jota CO2:sesta syntyy vedessä vain n. 0,1 - 0,7% luokkaa), se laskee veden pH-arvoa mikä puolestaan ei usein ole toivottua. pH:n liiallinen lasku voi jopa johtaa kalojen asidoosiin eli happo myrkytykseen. Eli mitä enemmän CO2:sta, niin sitä enemmän H2CO3:sta ja sitä alhaisempi pH. Hiilidioksidia siis muuttuu vedessä hiilihapoksi ja päinvastoin eli CO2+H2O=H2CO3 ja H2CO3=CO2+H2O. Akvaariossa lähinnä veden lämpötila määrää sen miten paljon kaasuja (kuten esim. CO2 ja O2) veteen voi maksimissaan liueta eli mitä kuumempaa niin sitä vähemmän.

[nannukka9]

^ Monesti kun akvaarioon lisätään hiilidioksidia, on kasvien kasvun edistämisen lisäksi, yleensä tarkoitus juurikin laskea pH:ta. Jos KH ei nyt aivan nollassa hallitulla kiljun käymisellä tai sitten ihan pullo CO2, tuskin pystyy kovin helposti romahduttamaan akvaarionsa pH arvoa, tai itse en ainkaan onnistu omissa altaissani edes hyvällä tahdolla (no KH on 4). Toki joku voi onnistuakin.
Se miten hapanta vettä kalat kestää riippuu tietenkin ihan kalalajeista, jotkut viihtyvät ja listääntyvät ihan jossain pH:n ollessa 4-5 luokkaa. Osalta taas saattaa lähteä se henki noin happamassa vedessä.

[siika-2kg]

^ Monesti kun akvaarioon lisätään hiilidioksidia, on kasvien kasvun edistämisen lisäksi, yleensä tarkoitus juurikin laskea pH:ta.

Suora lainaus Markku Varjolta "...vuorovaikutussuhteen ymmärtäminen auttaa myös ymmärtämään sen, että pH-arvoa ei kannata laskea hiilidioksidia lisäämällä, jos karbonaattikovuus on korkea...". Opiskele aihetta -> CO2-KH-pH vuorovaikutussuhde. Jukka Järvi: "Mitä suurempi on veden alkaliniteetti (karbonaattikovuus), sitä paremmin vesi on puskuroitunut ja sitä enemmän tarvitaan happoa. Happoa lisättäessä pH ei aluksi kovin paljon muutu, mutta kun alkaliniteetti on lopussa, tapahtuu äkillinen pH:syöksy".
Eli hiilidioksidin mukana vedessä syntyy aina happoa tuo reipas 0,1% H2CO3:ta joka heikkonakin happona ja -sidoksena pyrkii laskemaan pH-arvoa. Korkean puskuroinnin kanssa on mahdollista syntyä pH:n äkkiromahdus tai ilman puskurointia tasaisempi lasku ja tästä syystä on parempi olla lisäilemättä CO2:sta ellei tiedä mitä on tekemässä.
Monestihan CO2:sesta on pulaa nimenomaan emäksisessä kovanveden akvaariossa, jossa ei todellakaan haluta laskea pH:ta. Yleensäottaen lähes kaikki mitä akvarioon laitetaan pyrkii laskemaan pH:ta akvaariossa: ilmasta veteen liukeneva CO2, kalat (hengityksineen), kasvit öisin, ruokinta/ruoka, kannot/juurakot, lehdet akvaarion pohjalla (esim. tammen- ja vaahteran lehdet), kotilot, ravut yms yms. eli yleisesti ottaen pH:n laskeminen ei ole ongelma (lähinnä helppoa tarvittaessa toteuttaa monin eri tavoin), vakaana pitäminen puolestaan saattaa muodostua ongelmaksi varsinkin jos pH:n pitäisi olla selvästi korkeammalla kuin hanaveden pH on.

Jos KH ei nyt aivan nollassa hallitulla kiljun käymisellä tai sitten ihan pullo CO2, tuskin pystyy kovin helposti romahduttamaan akvaarionsa pH arvoa, tai itse en ainkaan onnistu omissa altaissani edes hyvällä tahdolla (no KH on 4). Toki joku voi onnistuakin.

Hallittua ja kiljupönttö samassa lauseessa , hallittua olisi mielestäni käyttää CO2 levitintä joka on yhdistetty (kalliiseen) pH kontrolleriin. Jos KH on tosiaan korkealla, niin aika usein sitä on nostettu niin, että pH on noussut samalla, olisihan KH:ta mahdollista nostaa ilman pH nousua jollain vetyatomittomalla puskurilla kuten esim. kalium karbonaatilla kaK2CO3:lla, mutta yleensä ottaen akvaristit käyttävät ruokasoodaa eli NaHCO3, toisaalta jos puskuria ei ole niin silloin se pH putoaa todella nopeasti pienimmästäkin syystä esim. tuolla hiilidioksidilla. Itselläni rajuin pH-romahdus on ollut koko akvaarioharrastuksen parissa puolikovanveden altaassa KH: 4, pH 7.5 -> KH: 0, pH 5.5 ja lopputuloksena muutama kuollut kala ja kovasti puuskuttavia eläviä kaloja . Virheistä on todella otettu opiksi ja romahduksessa on pahinta se, että pH:ta ei saakkaan nostaa samantien takaisin alkuperäiselle tasolla, vaan takaisin nostaminen pitää tehdä riittävän pitkällä aikavälillä (hanavesi kotikaupungissani: pH 6.5, KH 3).

Se miten hapanta vettä kalat kestää riippuu tietenkin ihan kalalajeista, jotkut viihtyvät ja listääntyvät ihan jossain pH:n ollessa 4-5 luokkaa. Osalta taas saattaa lähteä se henki noin happamassa vedessä.

Lainaus ranskalaisesta teoksesta nimeltä "Le Grand Guide de I'Aquarium": Vedenalaisen elämän pH:n alaraja on 5 ja yläraja 9" ja tosiaan ihan moni kalalaji ei kyllä pysy hengissä pH:n ollessa pitkällä aikavälillä alle 5 ja harvoin tarvitsee mennä alle 6:den. En menisi aloitteleville akvaristeille edes mainitsemaan noin alhaisia pH-arvoja ja kokeneet akvaristit tietävät mitä tekevät.

Se mitä ks. aiheesta kirjoittelin ensimmäisessä viestissäni oli aika pitkälle aloittelijoille suunnattua ja mainitsin vain elintärkeät asiat kun en halunnut kirjoittaa yhteen viestiin tuhatsivuista esseetä. Kyllähän kasvit tarvitsevat yhteyttämiseen hiilidioksidia (tai hiiltä muussa muodossa), mutta yleensä jo 5mg/l riittää siihen, että kasvit kasvavat jollain tavalla ja pysyvät kunnossa ja tuohon ei muuta vaadita kuin esim. pH 6.5 niin CO2 riittää.

[hippikala]

Ihan muuta etsiessä tuli tämä topiikki vastaan. Pitää vaan huomauttaa, että ensimmäisessä suomenkielisessä akvaariokirjassa vuodelta 1911 suositellaan myös ajoittaista vichy-veden lisäämistä akvaarioon . EasyCarbon varhaisversio?