Maavarsi viittaa vahvasti Helanthiumiin. Vallisnerioilla on väkäset lehden reunoissa, jotka tältä kasvilta selvästi puuttuvat.
Perun siis pyhät kuumeiset puheeni vuosien takaa.
Oho, kuinka vanha säie. :D Jep, edelleen on muutama vesimiekka ja pari suokkiakin ruukuissa ikkunalla. Monet niistä oppivat kestämään ihan kerrostalon melkokuivaa huoneilmaakin vähitellen - kaikki eivät ikinä (esim. amazoninvesimiekat -tai siis ainakaan mulla). Kukkivat useimmat ihan kiitettävästi: ...
Juu, tämä kuva on selvä tapaus. Saisko suoralehtisestä lähikuvaa, esim. nostettuna pohjasta? Olen edelleen sitä mieltä, että se ei ole Helanthium, mutta kuumeiset silmät voivat valehdella pahasti ;). Luulen, että kyseessä on kasvin "paraneminen" mutaatiosta/ viruksesta, kun Vesuvious muutt...
Tälle ei ole suomenkielistä nimeä. Se ei ole luonnonlaji - ainakaan sille ei ole löytynyt lajikuvausta. Siksi pienellä kirjoitettu ja latinalaistettu (?) "laji"nimi on erittäin hämäävä. Kaikille viljelylajikkeille ei ole suomenkielistä nimeä niillekään. Pienen parannuksen tähän asiaan teke...
Lyhyesti: Ei ole. Pitemmästi: Suuri osa Amazonista on uposkasveille kelpaamatonta. On todennäköistä että tulvametsistä löytyisi joukko sammalia jotka kestäisivät pitkäänkin upoksissa, mutta näitä ei tietääkseni ole kerätty ja kaupallisesti lisätty. Tjaa... kelluhankasammal (Riccia fluitans) taitaa k...
Äkkiseltään näyttää kyllä enemmän Blyxalta (tai jopa vallulta) kuin Helanthiumilta, koska lehdissä vaakasuoria kirkkaampia solukoita (näitä yleensä löytyy Vallisnerioilta) joita suokeilla ei ole. Mutta saattaa olla näköharhakin...
'Reni'ä mulla ei ole ollut, mutta uskoisin sen jäävän noille tienoille.
Kyllä mä paljon pohjalannoitteita käytän kaikille vesimiekoille, mutta eipä tuo vaikuta mitenkään vaikealta tapaukselta.
Väri pysyy tummana varjossakin.
'Deep Purplesta' tulee n. 50-60 cm korkea (ainakin mulla), ehkä parhaimmillaan enemmänkin. Ison alan se vie kun on niin leveäkin. Kestänee 28 astetta... mutta on siinä rajalla, kun siinä on uruguayensista mukana joka ei oikein viihdy kuumassa. Mulla kesällä nousee lämpö kuitenkin yli 30 ja on se hen...
Pääsen jälleen ylpeänä esittämään uutta tutkimusta alalta: Lehtonen S & Falck D (2011) Watery varieties: aquarium plant diversity from aesthetic, commercial, and systematic perspectives . Oheinen pdf-tiedosto (linkitetty nimeen) on melko painavaa sanaa, mutta antoisaa toivottavasti. Artikkelin e...
Mä mitään pykälistä tiedä, mutta AquaToolsin laskurin avulla
600 l allas
150 g KNO3
1000 ml veteen, josta 100 ml altaaseen
= altaassa on nyt 15,3 mg/l enemmän nitraattia kuin ennen ja 9,7 mg/l kaliumia enemmän k. ennen.
Komppaan sardiinia - jos on aaltovesimiekka, niin voit huoleti halkaista paakun siten että molemmille kasveilla jää siitä osa ja molemmille jää omia juuria. Itse olen noita paloitellut terävällä veitselle leikkuulaudalla. :) Vesimiekkojen paakun virallinen nimi on maavarsi. Aaltovesimiekalla voi tul...
Mulla oli papukaija (muistaakseni 'Rosaefolia') 60 cm korkeassa altaassa (819 l), jossa päävalaistus 3 x 58 W putkilla. Lannoitin sekä pohja- että nestelannoitteilla. Isot juuret niillä on! Voi olla että tuo sinun valomääräsi ei riitä papukaijalle, mutta itse hämmästyin sen helppoutta kun olin kuull...
Punaisena piristysruiskeena voisi toimia papukaijalehti, jonka saa pidettyä matalana pätkimällä viikottain. Ei vaadi ihan järjettömiä valoja kunhan saa ravinteita (mukaan lukien hiilaria).
Ei ihan suoraan liity suomalaisiin opuksiin, mutta... Viime vuonna tuli luettua useita kymmeniä vanhoja akvaariokirjoja artikkelia varten: Watery Varieties: Aquarium Plant Diversity from Aesthetic, Commercial, and Systematic Perspectives Nykyinen akvaariomania alkoi 1850-luvun alussa ja ensimmäiset ...
Mikäli tarkoitit että kasvattaisit vesimiekkoja altaan ulkopuolella, niin siitä on täällä vähän lisää. Jos taas akvaariossa, niin ei siinä sen kummempaa kuin että laitat esim. samaa pohjahiekkaa ruukkuun kuin mitä sinulla on altaassasi, sen pohjantuntumaan 1-muutaman lannoitetabletin tms., ja istuta...
Tarkoitit Sadar varmaan että ilmaversoiset lehdet ovat pyöreämpiä ja jämäkämpiä. ;) Ns. "peruensista" ei ole virallisesti kuvattu lajina tai lajikkeena. Se on kuintenkin tyypiltään ihan tavallinen E. grisebachii . Näitä saa helposti harrastajilta kun kyselee vain... ja kaupoissahan nämä ov...
Linkkaamallasi sivulla on kuvat kahdesta kultivaarista: E. grisebachii 'Tropica'sta ja E. grisebachii 'Parvifloruksesta'. Ensimmäisen vanha nimi kun on E. parviflorus 'Tropica'. ;) Ensimmäinen on erittäin pieni, max. 15 cm kanttiinsa parhaimmillaankin, yleensä pienempi. Erinomainen ihan pienen altaa...
Mies tulee pois altaasta, jotta miekat mahtuvat sinne! :mrgreen: Vanhoilta nimiltään E. amazonicus tai E. parviflorus ovat samantapaisia, yhtä helppoja ja pienempiä vaihtoehtoja jättivesimiekalle. Kaikki ovat siis lajia E. grisebachii . Kasselmann on muuten uusimmassa Aquariumpflanzen-kirjansa paino...
Suokkihan se (Helanthium), mutta lajista on oikeastaan mahdotonta sanoa mitään muuta kuin että ei tenellum eli pikkusuokki, eikä zombinsuokki (zombiense). Eli ainoaksi sopivaksi jää bolivianum, sirosuokki.
E. 'Rosé' on virallisesti annettujen tietojen mukaan punainen uruguayensis (aka. horemani "red") x horizontalis (tai toisinpäin, en muista ulkoa). Samuli Lehtonen ja minä olemme tutkineet runsaan määrän vesimiekkakultivaareja molekyylianalyyttisin metodein ja todenneet mm. että tämä tieto ...
Jahas! Puolipallon mallinen ruoti viittaa uruguayensikseen ja sen risteymiin. Lehtien alapinnan karvaisuus (hiekkapaperi on hyvä kuvaus ns. tähtikarvoista) puolestaan viittaa mm. grandiflorukseen ja sen lähisukulaisiin. Näitten yhdistelmästä tulee mieleen 'Rosé'-lajike, vaikka lehtien malli on ehkä ...
Ihan hyviä kuvia. :) Lehtien perusteella menee lähinnä cordifolius/ longiscapus -akselille. Ovatko lehtiruodit poikkileikkaukseltaan pyöreitä, kolmikulmaisia, harjanteisia? Onko ruodeissa, lehdissä (erit. alapinnat), kukinnnossa karvoja tai nystymäisiä karvoja? Oliko kukinto pysty vai rento? Kukkape...
Suurikokoisia vesimiekkoja joita on liikkellä ovat seuraavat ja niiden erilaiset hybridit: viitavesimiekka - E. grandiflorus rohtovesimiekka - E. floribundus kilpivesimiekka - E. longiscapus Nämä kolme ovat erittäin läheisiä lajeja keskenään. herttavesimiekka - E. cordifolius neidonvesimiekka - E. p...